Tervetuloa Valkoiseen kahvilaan!

Pääsiäisen välipalana sisustimme äidin kanssa valkoisen kahvilan valmiiksi vastaanottamaan vieraita. Näytillä on myös pieni valikoima tyyliin sopivaa sisustustavaraa. Tämän kahvilan sisällöstä itse tehtyä on katon kristallikruunu, takaseinän kultakehyksinen peili, seinähyllyt, tiikerikakku sekä pieni valkoinen kori vasemmalla hyllykössä. Muu onkin sitten ostettua tai vielä suuremmaksi osin lahjaksi saatua muun muassa joulukalenterivaihdoissa vuosien varrella: ihania tavaroita, joille vihdoin on ihana paikka. :) Tervetuloa avajaisiin maistelemaan herkkuja!

Kevättä rinnassa

En taida olla ainoa miniharrastaja, jolla jo tammikuulla katse suuntautuu kevättä kohden. Pienenä väliherkutteluprojektina kasasin syksymmällä ostamaani somaan lyhtyyn vähän keväistä tunnelmaa. Kuvat puhukoot enemmän kuin sanat.

Tämä lyhty on sisustettu kaikenlaisilla ihanilla aarteilla, joita olen matkan varrella haalinut kasaan. Vasemmanpuoleinen tuoli on löytö Nukke- ja nallemarkkinoilta Christian Lundqvistin pöydästä. Silkkihuivin sen selkämykselle virkkasin Gutermannin silkkisestä ompelulangasta omasta päästä kehitellyn mallin mukaan. Hienoisesti kimaltelevalla maalilla maalattu kaunis ja siro pöytä on tullut minulle swapissa vuosia sitten (valitettavasti en muista keneltä) ja valkoinen tuoli on Lotan tekemä joulukalenteriin vuonna 2011. Pöydällä on Hannan tekemällä keramiikkalautasella kaksi äidin pikasilotteella leipomaa rahkapullaa, Lisea Närväseltä Facebook-kirppikseltä ostettu pieni keraaminen teepannu sekä kaksi Etsystä Hannan vinkin perusteella löytämääni teemukia, jotka on tehnyt Johanna Johansson Sjölander. Kasviharrastajan kevätunelmointikirjat ovat myös Facebook-kirppikseltä muistaakseni Marian kirjakaupasta (korjatkaa jos muistan väärin!). Tarjotin on itse tehty Miniklubissa vuosia sitten, kun Wooper eli Jaana opetti meille minimosaiikkitöitä ja oli tuonut materiaaliksi kasapäin omia keramiikkasirujaan.

Kevätkukkasissa minulla piisaa, ja on kiva että niille on oma paikkansa, näyttävät nimittäin vähän hassuilta Herra Mäyrän kasvihuoneella kypsien viinirypäleiden ja tomaattien seurassa. ;) Lumella olevat tulppaani ja kielo ovat Marjatan talon viherhuoneelta peräisin, samoin oikealla oleva sinililja. Isossa ruukussa olevan kielopuskan olen tehnyt itse, narsissit ja lumikellot olen löytänyt jo muutamia vuosia sitten Dolls House Heavenista. Alumiinivanna on ostotavaraa. Kuriositeettina kerrottakoon, että siinä oleva vaalea hiekka on peräisin manner-Euroopan pohjoisimmalta kolkalta Norjan Finnmarkista, Gamvikin kunnasta, Slettnes Fyr -nimisen majakan vieressä olevalta rannalta, ja on mitä todennäköisimmin aika isolta osin simpukankuorista jauhautunutta, sen verran monivärisiä violetteja ja vihertäviä sävyjä noista muruista löytyy mustan ja valkoisen lisäksi, kun tarkkaan katsoo. Onneksi rannalta löytyi myös sinne huuhtoutunut rakennusmiehen kypärä, jolla sai kauhaistua hiekkaa mukaan ihan kunnon annoksen. ;)

Kuka väittää ettei omistaminen tee onnelliseksi? Ainakin kauneus ympärillä tekee, ja tuo lyhty on niin mukavan pieni, että se mahtuu juuri sopivasti meidän pikkuiselle ruokapöydällemme nököttämään. Siinä sitä päivittäin katselen ja nautiskelen keväisistä läikähdyksistä, joita se mielessäni herättää. Joka päivä on aina vähän valoisampaa. :)

Kuulumisia ja pieniä maistiaisia

Mummulan talo on aina vain vaiheessa. Sisustus pakattiin kesän näyttelyn päätyttyä laatikoihin, ja niillä sijoillaan kaikki ihanat pikkutavarat lojuvat edelleen. Olen nimittäin päättänyt, että en lähde sisustamaan taloa, ennen kuin tavarat saavat olla rauhassa paikoillaan edes jonkin aikaa. Meiltä nimittäin puuttuu vielä lamppuja, lamppujen paikoilleen kytkemiseksi talo pitää pystyä nostamaan pois paikoiltaan lipaston päältä, ja nostaminen on huomattavasti miellyttävämpää, kun sisältä ei kuulu armotonta kilinää ja helinää.

Onneksi lamppujen teko on mukavaa, ja erityisen mukavaa, kun kuvittelee, millä tavalla valaistu nukkekoti lopulta vaivan palkitsee. Facebookissa tätä kuvaa jo vilautinkin, armas isäni on nimittäin tehnyt melkoisen työn nukkekotin sähköistyksen parissa, ja lopputulemana taloon saa kytkettyä muistaakseni nelisenkymmentä valaisinta, joista jokaisen saa erikseen päälle ja pois päältä. Siellä on sekaisin lediä ja hehkulamppua, itse tehtyjä ja ostettuja valaisimia, ja kaikki toimii. Ah. :) Kuvassa on valaistuksen säätöyksikkö, ja uskokaa tai älkää, minä melkein osaan käyttää tuota ja kytkeä johdot oikeille paikoilleen. ;)

No, vähän kerrassaan homma etenee. Vanhanaikaiset lasikupuvalaisimet kellariin, saunaan ja ullakolle on jo tehty, ja muidenkin osalta homma on niin sanotusti hahmollaan. Uskaltanen siis luvata, että viimeistään kesällä täälläkin voidaan taas esitellä uusia mummulakuvia. :)

Sitä odotellessa on tullut surffattua kyllä luvattoman usein Facebookin Nukkekotikirppiksellä, ja ihanuuksia on hankittuna enemmänkin kuin vain yhtä taloa varten. Tuoreimpia astiaostoksia ovat Saaran tekemä Mariskooli, Tiinan keraamiset lautaset sekä muutama Lisean tekemä keramiikka-astia. Sopivat väreiltään niin nätisti yhteen, että pääsivät ihan kuvaan, vaikka moni muu ihanuus on pakattu jo odottamaan sitä "sitten kun" -päivää, kun noista laatikoista viimein aletaan purkaa tavaraa paikoilleen. Toisessa kuvassa ovat Katin tekemät kastikekannu ja lautanen, jotka lähtivät matkaan Nukkekotiyhdistyksen kokousreissulta Kuopiosta. Netissä vielä pystyin näiltä välttymään, mutta tosielämässä se olikin sitten jo mahdotonta. ;)

Tuossa astioiden alla alustana komeilee kyllä jälleen yksi syrjähyppy, joka viivyttänee mummulan edistymistä. Prismassa oli nimittäin myynnissä tällaisia kynttilöiden säilyttämiseen tarkoitettuja laatikoita, ja enhän minä voinut vastustaa kiusausta vaikka aikani yritinkin, olivat niin ilmiselviä pienoishuoneen kehikoita. Niitä on nyt sitten kaksi jemmassa, toiseen on tulossa lastenhuone ja toiseen hienon rouvan pukeutumis- ja vaatehuone. Lelut ja hepeneet (etenkin toisten tekemät ihanuudet) kun ovat aiheita, jotka syyhyttävät sormia ja mielikuvitusta  liikaa, että kaikki se tavarapaljous luontevasti löytäisi paikkansa meidän 50-luvun mummulastamme tai muistakaan olemassa tai suunnitteilla olevista projekteistani. Hyvä syy siis vähän rönsyillä. ;)

Kun nyt kerran bloggaamisen makuun pääsin (eli siis ehdin kerrankin kuvata valoisaan aikaan), niin lopuksi vielä isot kiitokset Pirre Pirpanalle ja Irmalle blogitunnustuksista! Nykyisin on niin vähän aikaa tälle blogihommalle(kin), että erityisesti ilahduttaa, kun huomaa, että meidänkin blogiamme jaksetaan edelleen seurata. :) Samasta syystä kuitenkin jätän nyt tunnustuksen jakamatta eteenpäin - toisten tekemisten kurkkiminen on jäänyt viime aikoina valitettavan vähälle. Aikansa varmasti tulee taas sillekin. :)

Oijoijoi!

Olipas ilahduttavaa lukea tänään Johannan blogista, että olimme saaneet äänestyksessä Suomen ihanimmasta nukkekotiblogista 12 ääntä ja päätyneet sillä jaetulle viidennelle sijalle yhdessä Hannan kanssa. Siis vau, kiitos kovasti! En olisi arvannut, tässä kun on hoidettu jälkikasvua ja perustettu uutta blogia ja lopetettu vanhaa, ja kaiken kaikkiaan tehty kaikkea muuta kuin blogattu aktiivisesti viime vuosina. Kiva kuitenkin, että tykkääjiä vielä löytyy. :) Onhan tuo lukijoiden määrä täällä uudessa blogissakin itse asiassa tasaisesti noussut, joten vähän kerrassaan juttumme tulevat ilmeisesti täältäkin löydetyiksi.

Noh, nyt kun sitten postaan, niin kerronpa samalla, että olen minä tässä viime päivinäkin vähän Bilteman tikkuja katkonut ja niistä lattiaa latonut, sähkötarvikkeita on tilattu oikein rapakon takaa ja Nukkekotikirppiksellä on käynyt kuhina... eli on täällä jotain esiteltävää, kun vain ehtisin joskus kuvaamaankin. Viikonloppuna on luvassa kuitenkin kokoustamista, minusta kun kaiken muun puuhan lisäksi leipaistiin Nukkekotiyhdistyksen puheenjohtajakin ja uutta hallitusta pitäisi järjestellä lauantaina, mutta lupaan, että tämän myötä ryhdistäydymme ja annamme teille taas aihetta kurkistella tänne vähän useammin. :) Onneksi kevätkin on tulossa ja sitä myötä valokuvausilmat paranevat, niin keskipäivä ei ole enää ainoa hyvä vaihtoehto kuvien otolle... ;)

22.-24. joulukuuta

Viimeisetkin joulukalenteripaketit on nyt aukaistu. Huippuihana joulukuu oli, ei voi muuta sanoa!

Sirkan viimeisessä paketissa oli upea punottu lintuhäkki, jossa on oikeasti aukeava ovi.

Marian paketissa oli kerta kaikkiaan ihana koristemaalattu kapiokirstu. Ja nytpä kävi sitten ilmi sekin, että Hilma Ilonan mummu (jolta perittyyn hirsitaloon nuoripari joskus pääsee muuttamaan, jahka saan sellaisen talon jostain) on selvästi ollut nimeltään Aino. :)

Lotta oli tehnyt viimeiseen pakettiin ihanan ompelutarvikelaatikon. Eipä haittaa yhtään että mummulla oli jo yksi, tälle löytyy takuulla paikka (tai oikeastaan sitä paikkaa joutuu hakemaan se aiempi kaupasta ostettu).

Itse vääntelin viimeiseen pakettiin tytöille sopivan suomalaisen risuiset joulukuuset sekä niille jalat (syntyivät painavista metalliprikoista ja pienoiskiväärin hylsyistä). Kuusta ei ole liimattu kiinni jalkaan, joten sen saa irrotettua siitä ihan vain kiskaisemalla. Ajattelin, että jos sisältä löytyy jo kuusi, niin tämähän voi olla vaikka oven pielessä odottamassa sisälle vientiä. Kooltaan ovat aika pikkuisia 1:12-mittakaavaan, mutta mahtuvatpa paremmin sisälle.

Kiitokset vielä tuhannesti Lotalle, Sirkalle ja Marialle mahtavasta vaihdosta! Ihanaa päästä sovittelemaan uusia aarteita mummulaan ja muihin projekteihin. Kuvia luvassa, jahka sen teen. :)

19.-21. joulukuuta

Toiseksi viimeinen joulukalenteripostaus tältä vuodelta... :/ Niin ihania juttuja on taas kuoriutunut paketeista, että miten tästä osaa taas luopua?

Sirkalta sain kesäisen herkkulautasen ja siihen passelin kärpäskuvun. Nams. :P

Marian tämänkertaisesta paketista löytyi pieni retroradio. Kerta kaikkiaan, katsokaa nyt tuota kangaspäällysteistä virtajohtoakin töpseleineen. Ihana! Lisäksi paketissa oli paristolla toimiva kello ja metallinen "helmi", joka heräti heti ajatuksia suuntaan jos toiseenkin.

Lotan viimeisimmästä paketista löytyi tarpeellisia käsityötarvikkeita mummun käsityökoriin: mainiot sukkapuikot kotelossaan, lankakerä, lankarullia ja mittanauha.

Minun toiseksi viimeinen pakettini sisälsi edelliseen kuvaankin sopien neuleita. Marialle neuloin harmaat, Sirkalle tummansiniharmaat ja Lotalle tummanpunaiset kirjoneulevartiset villasukat.

16.-18. joulukuuta

Huhhuh, kiirettä pitää kun ei blogiin ehdi ennen iltaa edes näin joka kolmas päivä. Onneksi pikku pakettien aukaisu ei vie aamusta kuin hetkisen ja ilahduttaa kuitenkin koko päivän. :)

Loten paketista sain tällä kertaa kauniin nahkaisen olkalaukun. Aivan mummun tyyliä, ja nappivalinta uudenuutukaisen sateenvarjon kaveriksi. :) Vetoketju näyttää tutulta, muistaakseni olen laittanut Lotelle tuollaisia lahjaksi jo monta vuotta sitten joulukalenterissa. Parasta mahdollista jatkojalostusta! :)

Sirkka oli tehnyt herkullisen kesäisen mansikka-kermakakun ja käärinyt sen kaveriksi pakettiin sammalpallon ruukussa sekä metallisen tähden. Sovittelin tähteä jo mummulan ovikoristeeksi ja kauniilta näytti.

Maria oli tehnyt tämänkertaiseksi lahjaksi aivan mielettömän söpön vanhan puurasian, jossa on oikein avain ja lukko, sisällä tuollainen kerroslokerikko ja muutama kiiltokuva. Tämä on aivan täydellinen mummulaan!

Itse käärin pakettiin tällä kertaa tomaatintaimia, tai oikeastaan tomaattikasveja, onhan niissä jo hedelmiäkin. Tein nämä kitistä, jonka ostin The Miniature Garden -nimisestä nettikaupasta. Olivat kivoja tehdä, herra Mäyräkin on saanut jo omansa. Pakettiin kääriminen oli kyllä vähän konstikas juttu, toivottavasti säilyivät suurin piirtein ehjinä... :/

Vielä kuusi ihanaa pakettia jäljellä. :) Tätä iltaa sulostuttaa lisäksi suosikkisarjani Downton Abbey - varsinainen nukkekotiharrastajan inspiraation lähde - joten mikäs tässä ollessa. :)

13.-15. joulukuuta

Ja ihana joulukalenteri jatkuu. Sirkan paketista paljastui kevään tuojia, ruukullinen skilloja. Näitä oli mummulan pihalla omenapuiden alusta aivan sinisenään, tuovat niin ihania muistoja mieleen. :)

Maria oli laittanut pakettiin ihanan robotin sekä suloistakin suloisemman peltilelun. Tällaista Nukkekotikirppiksellä himoitsin mutten raaskinut ostaa - mutta nyt on mummulassa sellainen! Kiitoskiitos!

Lotan paketista kuoriutui komea saapaspari. Vuosien varrella kenkäkokoelma on karttunut jo melkoiseksi, mutta yhdestäkään parista en kyllä luovu, ovat niin upeita kaikki. Saapas nähdä, kuka nämä saappaat saa... ;)

Itse laitoin pakettiin kaksi pikkuriikkistä lasipurkkia nukkekodin mausteita tai muuta pientä tavaraa varten sekä jokaiselle yhden veistetyn puueläimen. Sirkka jo kysyi, että olenko itse ne veistellyt, mutta pakko tunnustaa, ettei minulla olisi ehkä enää toista peukaloa jäljellä jos olisin yrittänyt... ;) eli siis ulkomailta löytynyttä ostotavaraa on tämän luukun sisältö. Edit: Kommenteissa kyseltiin lasipurkkien ostopaikkaa. My Tiny World -nimisestä kaupasta löytyivät, kannattaa kurkistaa jos haluaa päästä eroon rahoistaan... ;)

Hitsi, tuo pakettikulho alkaa näyttää jo paljon tyhjemmältä kuin joulukuun alussa. :/

10.-12. joulukuuta

Jahas, puolessa välissä ollaan. Sanon että vasta puolessa välissä, olenhan optimisti jonka lasi on puoliksi täynnä. Ja onneksi joulukuu tulee joka vuosi... ;)

Loten paketista avasin ihan hillittömän hauskoja ja suloisia Duplo-palikoita. Nämä ovat meidän puolitoistavuotiaamme kanssa jokapäiväisiä ja suosittuja leikkivälineitä, ja nythän minun on kyllä ihan kerta kaikkiaan tehtävä sellainen mini-lastenhuoneboksi. :)

Marian paketista tuli myös lastenhuoneeseen erinomaisesti sopiva lahja, nimittäin pinkka Aku Ankan taskukirjoja. Niin ihania nämäkin. Tässä nököttävät tyhjän mummulan kirjaston seinän vieressä... toivottavasti pian löytyy parempi paikka (ja mummulan kirjasto lakkaa olemasta tyhjä).

Sirkka oli käärinyt tämänkertaiseen pakettiin ihastuttavan vanhanaikaisen esiliinan sekä upean pienen naulakon. Mummulta puuttuikin vielä essu, joten tässä se nyt roikkuu mummulan keittiössä odottamassa muuttokuormaa. Naulakon kuvasin erikseen, sille pitää etsiskellä sijoituspaikka, jossa se pääsee oikeuksiinsa.

Itse laitoin pakettiin isän maalaaman kattilan Marialle ja edesmenneen nukkisystäväni Wooperin tekemät kulhot Sirkalle ja Lotalle (tytöt saivat kattilat jo viime vuoden joulukalenterissa). Lisäksi askartelin kaikille mosaiikkipannunaluset Wooperilta ostamistani keramiikkasiruista.

Olipa taas mainiot kolme päivää. :) Mitähän huomenna paljastuukaan paketista... illalla ei malttaisi enää millään odottaa aamua. Onneksi tänä iltana on muutakin mietittävää - miksi ne joulukortit aina pitääkin jättää viimeiseen iltaan? 

7.-9. joulukuuta

Ja ihana kalenteri jatkuu. Seitsemännen päivän aamuna avasin paketista Marian tekemän suloisen kahvimyllyn. Kerta kaikkiaan! Luulen, että tätä himoitsevat sekä mummu, Aukusti että Toivon poppoo tulevaan tupaansa, mutta ehkä Aukusti sen kuitenkin nappaa. Tai saas nähdä. ;)

Kahdeksannesta, Lotelta tulleesta paketista löytyi kaunis ja tyylikäs sateenvarjo. Lotte harmitteli, että meillä oli jo yksi, mutta tarvitsevathan mummu ja vaari kumpikin omansa, jotta voivat ulkoilla yhdessä vähän huonommallakin säällä. :) (Tämä rekvisiittana toimiva valkoinen tuoli on muuten myös Loten käsialaa, viime vuoden joulukalenterin viimeisestä luukusta paljastunut ihanuus.)

Tänä aamuna Sirkan paketista paljastui saniaiskitti pakattuna mainioon säilytysrasiaan. Olen varsinainen kasvikittihamsteri (joskus pitäisi ehkä tehdä ne kasvit valmiiksikin) mutta yhtään saniaista en ole ostanut, vaikka usein olen niitäkin mieluillut. Osui siis just nappiin. :)

Itse käärin tähän järjestyksessä kolmanteen pakettiini erilaisia materiaaleja: kankaalle silitettäviä printtikuvia, simpukankuoria, enkelipaljetteja, pienoiskiväärin hylsyjä (olen muuten itse yrittänyt osua tauluun... ;) ) sekä ohutta pellavaa, lyhytkarvaista ja pehmeää kangasta, kullanväristä kuitukangasta sekä harmaata tylliä (ihan kuin kanaverkkoa nukkiskoossa). Vähän kaikenlaista sälää siis mielikuvituksen ruokkijaksi.

Kiitos taas tuhannesti teille ihanille!