Tausta

torstai 11. huhtikuuta 2013

Mummulan sauna odottaa lämmitystä

Iso mummula-nukkekoti muutti tänne minun luokseni jo viime syksynä. Se toimi kuitenkin aina hiihtolomaviikkoon asti lähinnä tavaroiden säilytystilana, mutta sitten saatiin taloon laadittua valaisimet vinttikerrosta myöten ja sisustaminen saattoi alkaa.

Mummulasta puuttuu meidän kunnianhimoisen suunnitelmamme mukaan vielä aika monta suuritöistä tekstiilijuttua - ryijysuunnitelmia ja karvamattosuunnitelmia piisaa - mutta onneksi on kaikkea pienempääkin välipaloiksi. Saunalla oli monta "pikkujuttua" tekemättä, joten siitä tuntui helpolta aloittaa. Tässä kevättalven iltojen aikana onkin syntynyt shampoopulloja, löylykauha, saunavasta, pyyhkeitä, kylpytakki ja kulahtanut penkki pukeutumistilaa varten. Kantovedestäkin päästiin eroon kun pantiin hana seinään, ja hyvä niin, sillä ei tuonne olisi enää kylmävesisaavia kyllä mahtunutkaan. Ämpärillä päätettiin siis pärjätä. Olisipa tosielämäkin näin helppoa. :)

Laitoin jo eilen illalla pari kuvaa Facebookiin, ja siellä avuliaat nukkekotiryhmäläiset kiinnittivät heti huomiota minuakin kiusanneeseen seikkaan: mattohan tuolla kastuu. Ratkaisuksi keksittiin maitopusseista kudottu muovimatto, mutta se keikahtaa ehkä sen verran 70-luvun puolelle, että saas nähdä tyydymmekö vain nostamaan räsymaton kuivumaan saunomisen jälkeen. Matto joka tapauksessa on vielä tilauksessa, ja hyvä niin - on tylsää, jos on ihan täysin valmista. :)

Kurkistelkaahan löylyhuoneeseemme.




Vanha XZ-shampoopullo on tehty puuhelmestä, hamahelmestä ja pienestä haaraniitistä. Päälle ääriviivatarraa ja maalia. Tuli varsin esikuvansa näköinen. Takaa pilkistää kokeilu Erittäin hienosta suomalaisesta shampoosta, josta tuli sellainen sinne päin -versio. Pesusieni superlonia ja pesuvati Kinderin kuoresta ja kumilenkistä ovat jo vanhempaa tuotantoa.



Kylpytakin esikuvana on isäni nuorena saama tummansininen, froteinen kylpytakki, jossa oli ruskea punottu vyö kuten tässäkin. Pyyhkeiden kovikkeena käytin hiuslakkaa, kylpytakki on villaneulosta joten vaati vähän järeämmän tökötin, Stiffy-kankaankovetteen. Penkkiin testasin yhtä sun toistakin patinointitekniikkaa ja lopputuloksesta tuli ihan toivotun näköinen. Ihanan visakoivuisen naulakon olemme saaneet Lotalta joulukalenterista, muuripadan tein itse pahvista. 



Kiulun tuunasin valmiista, vasta syntyi ruskeasta langasta, rautalangasta ja kukkateipistä ja kauha Nukkekotikirppikseltä ostetusta kupariosasta, metallilangasta ja rimanpätkästä.



Sunlight-paketti Saaralta, Havin mäntysuopa Pirreltä ja juuriharja Mirkan markkinapöydästä. Tulitikut (rasia aukeaa oikeasti) omaa tuotantoa.



Jahas, aviomies treenaa uuden kameransa käyttöä joten uusia mummulakuviakin on luvassa. :) Näistä nuo ensimmäiset kolme ovat hänen otoksiaan jalustalla ja pitkällä valotusajalla, jälkimmäiset kolme minun pikkupokkarilla käsivaralta kuvaamiani. Eron kyllä huomaa, eikö?