Ja nyt pesulle...

Sain vihdoin Olgan ja Alexin kylpyhuoneenkin valmiiksi. Tämä meinasi olla tikkuinen projekti. Mulla oli nimittäin visio siitä että kylpyamme pitää olla, mutta aiempi amme ei mahtunut kuin poikittain tuohon etualalle, ja muiden kalusteiden sijoittelu oli silloin käytännössä mahdotonta. Pitkään niitä tuli pyöriteltyä ja asiaa ihmeteltyä. Onneksi sitten Anita postasi blogiinsa Rauhan kylpyhuoneen teosta. Mikä tuuri minulla kävikään: Anitalla oli vielä tuommoisia ammeaihioita jäljellä ja hän avuliaana ihmisenä kiikutti ne eilen meille kotiovelle asti! Eihän siinä sitten enää kauaa nokka tuhissut. Ammeen reunuksen tein vanhasta muovimaton palasta, lienee aitoa 60-lukua, ja eilen illalla olivat kaikki kalusteet liimattuna paikoilleen ja pikkusälä kiinni Tacky Waxilla. Pyyhkeet enää puuttuvat.

Hana on valmis mini. Suihkun letku on tehty katkenneesta kitaran kielestä, suihkukahva puutikusta ja litteästä puuhelmestä. Suihkun seinätelineessä on mm. paksua rautalankaa, sekalaisia kolmion mallisia muoviosia, Ibumaxin läpipainopakkausta, lego-ukkelin käsi ja hamahelmi. Tulpan tein ihmeellisestä pienestä kumipyörylästä, joita on tullut joskus pistettyä talteen - yhtään en muista miksi silloin tuommoista kumiliuskaa nahkarei'ittäjällä rei'itin, mutta tarpeeseen tulivat nekin roskat. :D

Vessan patterilla roikkuvat pitsiset pikkuhousut.

Vessanpönttö on jo vähän ruosteisesta vedestä värjäytynyt. Hanaa ja lavuaaria käsittelin vähän myös pinttyneempään suuntaan.

Peilihyllyltä löytyy yhtä sun toista tarpeellista. 

Tää vessa on kyllä jollain lailla tosi nostalgisen oloinen. Tuommoinen amme oli mun ekassa opiskelijakämpässä '56 rakennetussa kerrostalossa, lattia oli keltaista laattaa. Tekisi mieli kokeilla vielä semmoista rautalankakorikärryä, tiedätte varmaan ne joissa on kolme koria päällekkäin. Olis just tuommoisen epäkäytännöllisen opiskelijavessan kaluste, siihen mahtuisi sitten meikkipussit ja varavessapaperirullat, joille ei nyt oo mitään paikkaa. Visio toteutuksestakin on jo, saa nähdä riittääkö aika...