Kukkia talven keskelle

Turun nukkekotiseminaarissa aloitettu amaryllis valmistui viimein. Kesti kauan ennen kuin sipuli puhkesi kukkimaan ;) Laitoin sekä Ainon että minun kukkavanat ja nuput samaan sipuliin. Tämä amaryllis on epätavallisen iso, on varmaan katsonut mallia vieressä kukkineesta oikeasta amarylliksestä, joka kukkii parhaillaan kolmatta kukkavanaansa.
Pöytänä on Marian visakoivusta tekemä peilipöytä, messuhankinta.

 

Viime viikon nukkekotikerhossa tein myös lehtikaktuksen. Olisin mielelläni tehnyt siitäkin kukkivan version, mutta en ole vielä ratkaissut miten. Kaktuksen kukat näyttävät aika vaikeilta. Tämän kaktuksen lehdet on tehty ohuesta rautalangasta ja maalarinteipistä ja maalattu valmiina askartelumaaleilla, ruukussa on itsekovettuvaa massaa ja multana EriKeeperin päälle paineltuja kahvipuruja. Olen viimeistellyt lehdet kiiltäviksi muutamalla kevyellä suihkauksella hiuslakkaa. - Ohje on Marialta Väinölän sivuilta, jos joku haluaa kokeilla itse.

Nukkekotikurssi aloitti

Saimme tänne Keuruulle nukkekotikurssin kansalaisopiston siipien suojaan. Se aloitti kokoontumiset tammikuun puolenvälin tienoilla ja jatkuu ainakin kevääseen. Meitä on siellä kuusi innostunutta, nuorimmat 12-13-vuotiaita ja vanhin (siis minä!) hyvässä keski-iässä. Kokoonnumme yhdessä kassintekijöiden kanssa, meistä kun ei vielä olisi saatu ryhmää kokoon. Ensimmäisellä kerralla teimme sohvia ja toisella kerralla osa punoi korituoleja, osa teki sohvia loppuun ja minä tein puunkantotelineen. Tässä minun tekemäni, kirjastoon sijoitettava nahkasohva...



ja kauppiaan puunkantoteline. Jätskitikkujen kaventaminen olisi sujunut paremmin höylällä kuin puukolla mutta onhan niitä vähän karkeatekoisiakin puunkantotelineitä olemassa! Ainakin nyt...
- Puunkantotelineen ohje on peräisin Marialta Väinölästä.

Huonekaluhankintoja

Aino kävi joulukuun alussa Helsingissä Nalle- ja nukkemarkkinoilla. Tässä vaiheessa otin kuvan sivusta vedettävästä sängystä (tulossa kauppiaan kotiin) ja keinutuolista (sijoitetaan vaarille mummulaan), jotka on kuvattu kauppiaan puolivalmiissa - tai oikeammin neljäsosavalmiissa - kodissa. Huonekalut on käsin tehty,  ihailtavan taidokasta työtä.

Nukkekotiseminaarin saavutuksia

Olimme molemmat Turussa nukkekotiseminaarissa marraskuussa. Osa töistä on vielä kesken, mutta tässä on Maijan tekemä rullaverho ja Ainon "olkipukki". Olkipukki on hieman laiha, mutta seuraavasta voi tehdä pulskemman. Viimeistelemättä ovat vielä sivuverhot ja amaryllikset. Jouluna piti viimeistellä - toivottavasti saamme valmiiksi ennen ensi joulua!

Ruokaa, ruokaa, enemmän ruokaa...

Joulun syömisten innoittamana tein kauppaan lisää myytävää ja mummulaan ja kauppiaan ruokapöytään syötävää ;)
Lihaosastolle tulikin joulukinkun innoittamana monenlaisia lihatuotteita venäläisestä hevosenlihameetvurstista naudanpaistiin ja liharulliin. Uppouduin lihojen tekemiseen sellaisella innolla, että yllätyin itsekin, varsinkin koska en juurikaan syö lihaa eikä oikea liha mitenkään kiehdo minua. Juusto-osastolle tein perusjuustoja ja voita. Kahvipöytään on nyt katettavaksi myös donitseja ja kahvikakkua. Tein myös sitruunaviipaleita ja -lohkoja käytettäväksi annosten koristeluun.
Omasta mielestäni varsinkin lihat ja makkarasiivut ovat onnistuneita, samoin olen tyytyväinen juustoihin ja voihin.

Tässä kaupan lihatiski:
 

ja lihoja suhteutettuna tulitikkuun:


Kaupan juustotiskin valikoimaa:


ja juustoja tulitikkuun verrattuna


Kahvipöytä on katettu suoraan tulitikun viereen - lopultakin muistin!

Pitkä hiljaisuus päättyy

Onpa mennytkin kauan viime kirjoituksesta. Minimaailmassa ei kuitenkaan ole ollut näin hiljaista. Nukkekauppiaan kauppa ja hellahuone ovat tosin samassa vaiheessa kuin aiemminkin, mutta on sentään hankittu Nukke- ja nallemarkkinoilta huonekaluja ja muuta tarvetta sekä mummulaan että kauppiaalle. Tekemisen intoa laimentaa aika lailla se, ettei ole taloa, mihin ihanuudet saisi esille, ja ongelmaa on koetettu ratkoa etsimällä kuumeisesti mummulan taloksi sopivaa vanhaa kaappia. Loppujen lopuksi näyttää kuitenkin siltä, että päädymme kaapin sijasta ihan tätä tarkoitusta varten tehtyyn nukketaloon. Piirustuksia on jo laadittu ja toivottavasti rakentamaan päästään talven mittaan.

Eilen illalla äiti teki tahollaan ruokia. Minä puolestani aloittelin uutta aluevaltausta ja virittelin sahat ja vanerit valmiiksi kauppiaan tuvan pöytää ja jakkaraa varten. Lopputulos ei ole maailman tyylikkäin, mutta ei pidä odottaa liikoja ensimmäiseltä tuotokselta sitten ala-asteen puukäsityötuntien. Ennen kaikkea tuo palveli mainiosti tarkoitustaan siinä, että tiedän nyt, mitä teen seuraavalla kertaa toisin. Suoraan sahaamiseen ei kannata valita lehtisahaa, jakkaran palikat kannattaa viilata ihan oikeasti tasaisiksi jos aikoo saada ne siististi kasaan, ja maalaaminenkin taitaisi olla aika paljon helpompaa ennen liimaamista...



Huomatkaa autenttinen 60-lukulainen maalaustyyli. Väritkin lienevät aika lähellä aitoa ja alkuperäistä mummulan pöytää. :)

Tuliaisia ja lahjoja matkoilta

Kesän matkoilta on kertynyt Maijan hankkima meripihkainen maapallo Pietarista ja Ainon lihamylly- ja astiasto-ostokset Keski-Euroopasta. Lisäksi  on lahjaksi saatu suloinen italialainen kissanpentu ja hieno jäteastia. Porvoon viikonloppuna kävimme Riimikossa, josta löytyi Ainon kesällä hankkimaan astiastoon jatkoa: kahvikupit, kahvikannu, sokerikko ja kermakko. Lisäksi emme voineet vastustaa pientä somaa siivilää, jota ihan selvästi TARVITAAN nukkekodin keittiössä! Tässä osa uusista matkamuistoista:

Saksasta hankittu astiasto


Porvoosta ostettu siivilä ja itse tehtyjä omenia


Saksasta ostettu lihamylly, Ainon punoma omenakori ja Maijan tekemiä vihreitä omenia.


Urho-koira ihmettelee italialaista kissanpentua, joka on vielä kovin pieni!


Pietarilainen meripihkamaapallo

Hellahuonetta...

Viikonloppuna olimme molemmat nukkekotituulella. Edellisestä askartelurysäyksestä onkin kulunut aikaa, joten meillä taisi olla "nukkisenergiaa" varastossa, kun saimme aikaan kaikenlaista. Kylläpä oli mukavaa puuhata yhdessä!

Kauppiaspariskunta on saamassa kodin puukapasta, joka löytyi Kiuruveden Maxi Makasiinista. Ostimme niitä kesällä kaksi: asunnoksi ja kaupaksi. Aioimme ensin rakentaa maalaiskaupan, mutta lattiasta tuli liian hieno kaupan lattiaksi, joten ensimmäisestä kapasta tehdäänkin siis jonkinlainen hellahuone kauppiaalle ja hänen vaimolleen. (Tilanpuutteen vuoksi heillä ei ehkä ole lapsia...)

Kapasta otettiin irti puolet "katosta" rakentamisen helpottamiseksi. Katto maalattiin askartelumaalilla luonnonvalkoiseksi. Katto saranoidaan myöhemmin. Lattia tehtiin puulastoista - niistä joilla lääkärit katsovat potilaiden suuhun. Puulastoista leikattiin päät suoriksi ja lastat käsiteltiin Osmo-vahalla (sävy pähkinä). Projekti on kesken, mutta suunnitelmia jatkosta on jo ja hellahuone valmistunee syksyn aikana.

Tässä vaiheet kuvina:

Puukapan katosta on otettu puolet pois.


Vaarin jäämistöstä löytyi erinomainen höylä puulastojen kaventamiseen. Aino merkitsi lastojen nurjalle puolelle merkinnät helpottamaan oikeaa latomisjärjestystä.


Vahauksen jälkeen "laudat" näyttivät tältä.


Uusi lattia on valmis.

... omenakoreja ja persikkakakkua

Aino teki lattian lisäksi punontatöinä pyykkikorin ja pienen korin (paperinarusta vitamiinipilleriputkilon ja shampanjapullon korkin ympärille). Maija innostui tekemään omenasatoa. Samalla valmistui myös persikoita ja persikkatäytekakku.



Kahvipöytä on katettu.

Hiljaa hyvä tulee

Onpas tullut pitkä tauko kirjoittamiseen. Kesän aikana nukkekotiin on kuitenkin tullut jotain uutta: Aino toi Ranskasta tuliaiseksi päivällisastiaston ja lihamyllyn ja Maija on leiponut mansikkapiirakoita minikoossa. Vieläkään ei vaan ole sitä taloa jota sisustaa, ja siksipä projekti etenee näin jähmeästi.

Nyt saimme sitten viimein hankittua puulaatikon, johon on suunnitelmissa alkaa rakentaa kauppaa ja seinän taakse toiseen samanlaiseen laatikkoon kauppiaan asuntoa. Vaan kyllä se taitaa silti kestää, ennenkuin tästä tulee sen valmiimpaa - joululomalla ehkä viimeistään.

Uudet tavarat ovat nyt äidin luona - kuvia odotellessa...