Nyt on synttärisankarina Heli

Vuosi alkaa olla lopuillaan  ja synttäreiden juhlijoista toiseksi viimeinen; Heli, juhlii nyt. Suomalaisuusteema mielessäni minä lähetin sinikirjavan maton ja sinivalkoiset verhot. Aino kääri pakettiin siniset, sydänkuvioiset lapaset, punotun korin ja mattopiiskan, sekä pitsiä.

Iso sylillinen onnentoivotuksia Helille!

Onnittelut Heleenalle

Tänään synttäreitään juhli Heleenelundin valtiatar Heleena. Laitoimme äidin kanssa lahjamme samaan pakettiin, kun vietimme syyslomaa täällä pohjoisessa pitkästä aikaa samojen seinien sisällä, ja kuvaaminenhan tietysti unohtui... Minun tekosiani olivat ruskeat sormikkaat ja juoru, äiti puolestaan jatkoi valitsemallaan linjalla vaaleanpunaisen pikkumaton verran ja teki sille kaveriksi laatikollisen syysomenia. Ne voi onneksi bongata kuvista Heleenan blogista.

Vielä tätäkin kautta isot onnittelut!

Onnea, Marja!

Tänään synttäriswappiporukastamme viettää juhliaan Marja. Minä lähetin Marjalle sormikkaat (näiden neulominen on hauskaa, niinkuin näkyy - en ole laskenut monesko pari tämä jo oli) sekä huonekasvin, joka esittää jonkinlaista juorua.

Äiti puolestaan kääräisi pakettiin pienen pellavamaton, puolukkahilloa ja kattokruunun tekopaketin, joista ei kuitenkaan tullut nappaistua kuvaa, joten käykäähän kurkkaamassa Marjan blogin puolelle.


Vielä kerran hyvää synttäriä ja paljon onnea Marjalle!

Tunnustusta

Olemme saaneet viime postauksen jälkeen tunnustusta kahdeltakin taholta, Malakoffien suvun vaiheista kertovalta Annevelta sekä Nukkekoti Kauniin Reetalta. Kiitokset teille molemmille!

Mukavaa että muistetaan, vaikka täällä blogissa onkin viime aikoina ollut aika hiljaista. Tänä syksynä uusi työpaikka ja vaativa työ on vienyt aikaa ja energiaa liiankin kanssa, mutta nyt on minisormia alkanut taas kutkuttaa. Seuraavaksi on tavoitteena saada synttäriswappijutut ja joulukalenterit salaisuuksineen väsäiltyä valmiiksi, mutta eiköhän tännekin vähitellen riitä taas päivitettävää, etenkin kun parin viikon päästä pitäisi viimein päästä muuttamaan vähän pysyvämpiin olosuhteisiin nykyisestä parin kuukauden väliaikaiskämpästä. Toivoa alkaa olla siis Herra Mäyrä -raukallakin päästä pois pahvilaatikon pohjalta makoilemasta...

Kiitokset lähtevät täältä kaikille teille, jotka olette ahkerasti mineilleet ja bloggailleet syksystä ja kiireistä huolimatta! Kyllä täältäkin taas noustaan. :)

Vaihto Caterinan kanssa ja seuranhakuilmoitus ;)

Teimme kesällä Caterinan kanssa vaihdon. Minä neuloin hänelle punaiset sormikkaat, ja hän puolestaan lähetti mummulle ja vaarille vaikka mitä ihanaa.

Vaari sai laatikollisen sikareita ja lämpimät tohvelit syksyä varten.

Mummu puolestaan sai keittiötarviketta jos jonkinlaista. Foliopaketissa on tietysti pikkuruiset hampaat repäisyreunassa ja muropaketissa muroja, kuinkas muuten. :D

Kiitos Caterina!

Postaaminen on jäänyt näin myöhäiseksi, koska muutimme heinä-elokuun vaihteessa halki Suomen ja kaikki minit tuli pakattua laatikoihin. Nyt askarteluromppeet alkaa olla purettu (ainakin keittiön pöydälle asti) ja vähitellen alkaa mineilyintokin taas palailla muuttohässäkän jälkeen. Samanhenkistä seuraa olisi kiva löytää täältä uusilta kotikulmilta, joten jos Inarin kuntaan tai lähiseuduille mahtuu yhtään toista minihassahtanutta, niin ilahtuisin kovasti yhteydenotosta kommenttilootaan tai sähköpostiin! :)

Thank you, Caterina, for the lovely swap! Those 'teeth' in the folio package, the corn flakes and the labels around the cigars - they always make me smile... :)

Ihanaa olla synttärisankari!

Oletteko katsoneet amerikkalaisia sisustusohjelmia? Niissä yllätetään perheet rakentamalla heille aina jotain, mistä he ovat haaveilleet. Kun perheet sitten näkevät yllätykset, he yleensä hyppivät riemusta, kiljuvat ja huutavat kurkku suorana kymmeniä kertoja "Oh my God!"  Alan ymmärtää ilmiön, sillä pompahtelin tuolilla ja ihan vähällä oli, etten kiljunut ou mai Gadia itsekin, kun eilen syntymäpäiväaamunani avasin paketin toisensa jälkeen ja löysin aina uusia ja uusia, ihania, upeita ja taidokkaasti tehtyjä minikokoisia synttärilahjoja! Varoitus: huutomerkkejä tulee nyt paljon, mutta ne ovat ihan aiheellisia, sillä vaikka en oikeasti kiljunut kurkku suorana, tein sen hengessäni! Vain naapurien ajatteleminen esti minua käyttäytymästä kuin amerikkalaiset.

Käänteisessä etunimien aakkosjärjestyksessä ensimmäisenä on Virpi, jonka nimen jatkoksi voisi lisätä kunniamaininnan Mestarivirkkaaja. Häneltä sain uskomattoman taidokkaan, pienellä koukulla virkatun pandanallen, oikean mestariteoksen! Panda sijoittunee mummulan yhdistettyyn vierashuone-lastenkamariin. Martti saa sillä leikkiä, jos lupaa, ettei kohtele nallea kovakouraisesti. Nallen mukana oli myös valokuvakehys, joka sopii mummulaan tai Aukustille, mutta myös Tertulle. Ehkäpä Terttu laittaa siihen Alma-tädin kuvan.

Marjatan talon Sirkalta sain Tertulle sopivan ruskean, silkkinauhalla somistetun olkihatun ja mummulle passelin lammaskassin. Pyörittelin kassia kädessäni ja taivastelin miten ihmeessä niin minikokoisen kassiin voi kukaan saada tehdyksi niin siistin vuorin ja helmin koristellun hihnan! Ou mai Gad! Eikä tässä vielä kaikki: paketista löytyi myös kaksi miniäkin minimpää taidonnäytettä, violetti ja vaalea santtapaulia!  Sirkka on joko erittäin hyvä(n)näköinen tai sitten hänellä on hyvä suurennuslasi, sillä ne ovat aivan täydellisiä! Ne sijoittunevat koristamaan Tertun ikkunalautaa.

Mirjan paketista löytyi valmiiksi sähköistettyjä valaisimia. Nämä tulivat kuin tilauksesta - mistähän Mirja tiesi Tertun talon valaisimien puutteen?! Paketista riittää valaisimia Terttulan kaikkiin huoneisiin. Hieno juttu, syksyn pimeät ovat tulossa! Mirjakin oli paketoinut kaksi pientä pakettia ja avatessani toisen suupielet venyivät korviin asti! Paketista löytyi nimittäin marjoin koristettu hyytelökakku, joka on niin oikeannäköinen, että sen maun voi melkein maistaa! Paketissa oli myös sanomalehden päällä olevia kaloja, jotka näyttävät niin aidoilta, että voisi luulla Mirjan juuri käyneen ostamassa ne torilta. Ou mai Gad mitä massailun taituruutta!

Maria lähetti minulle tekemänsä modernin, mustan nahkasohvan, sellaisen, joka on 1:1-koossa yksi suosikeistani. UPEA! Kyllä huomaa, että ammattilainen on ollut asialla: sohva on laatutyötä! Sohva sopii hienosti Terttulaan markkinoilta hankkimani ryijyn viereen. Paketista löytyi myös kaunista vihreää kangasta, joka sopii matoksi sohvan alle, ja mukana oli vielä kolmea kangasta, juuri sopivia vaikkapa vaatteiden tekemiseen, ohuita, hyvänvärisiä ja taipuisia. Jokohan nyt viimeinkin Pena saisi uusia vaatteita? :)

Loten sormet taipuvat uskomattomiin suorituksiin vai mitä muuta voi sanoa, kun näkee nämä ihanuudet! Terttu sai nahkaiset talvisaapikkaat ja tyylikkään käsilaukun sekä kahvipusseista punotun ostoskassin. Terttu on 9,5cm pitkä, joten nämä ovat TODELLA minejä! Ou mai Gad, miten näin pienestä saa näin täydellistä! Kortti on Martta Wendelinin maalaus, josta tulee Tertun keittiöön mitä sopivin taulu. Terttu poseeraa lahjapaljouden keskellä markkinoilta ostetuissa aurinkolaseissaan ja uusi käsilaukku olallaan.

Heli oli tehnyt valkoisen pikkupöydän, Seura-lehden ja vaaleanpunaisen santtapaulian. Puutöissä olen tosi avuton, joten osaan arvostaa suuresti Helin kaunista ja taidokasta kädenjälkeä. Kiitos, Heli! Sovitin santtapauliaa mummulaan ja huomasin sen sopivan olohuoneeseen mitä parhaimmini! Sievästä pikkupöydästä ja sen alaosassa säilytettävästä Seurasta kilpailevat sekä Terttu että mummula, katsotaan kumpaan ne päätyvät.

Heleena lähetti paketin niin ajoissa, että se ehti jo olla hukassakin. Nolo juttu! Litteässä kirjeessä oli muhkea sisältö: käsin pistelty matto, öljyväri(?)maalaus, lankarullavalikoima ja kaksi kulhollista Tertun keittiöön sopivia ruokia. Heleena on aivan ilmiömäinen pistelytöiden tekijä! Pistelytöitä yrittäneenä osaan arvostaa tätä kaunista mattoa, minun pistelytyöni kun ovat olleet surkeita yrityksiä, jotka olen lopulta turhautuneena purkanut. Mummulan seinillä on tilaa arvotaiteelle, joten tyttömaalaus sijoittunee sinne. Lankarullavalikoimalle on kaksikin mahdollista paikkaa: joko Aukustin kauppa tai mummun ompelupiste yläkerran kamarissa. Terttu puolestaan saa herkutella marjaruuilla. Kiitos Heleena!

Lapin asukkaaksi muuttanut tyttäreni Aino oli vääntänyt rautalangasta Tertulle sängyn ja naulakon. Aino tietää hyvin Terttulan heikot lenkit ja tyylin - jopa paremmin kuin minä! Minkähän sairaalan poistomyynnistä onkaan peräisin tämä sänky, vai liekö Alma-tädin perintöä? Sen pääty on juuri sellainen korkea mutta ilmava, kuin olin mielessäni ajatellut. Naulakkokin on Tertulle juuri oikeaa tyyliä! Se lienee kirpputorilta tai samasta sairaalan poistettujen kalusteiden myynnistä kuin sänky. Kiitos rakkaalle tyttärelleni, joka on kaiken touhunsa keskellä ehtinyt tehdä nämä ihanuudet! Olen niistä tosi onnellinen! Eikä haittaa, vaikka en vielä voikaan sijoittaa niitä Terttulaan. Sovimme herkästi rikki menevien kalusteiden kuljetuksen postin Kustia hellävaraisemman toimittajan tehtäväksi, joten saan ne muutaman viikon kuluttua.

Mikäpä tässä on vanhetessa kun syntymäpäivä on pelkkää juhlaa! Ei sitä joka syntymäpäivänä saakaan lahjaksi näin paljon ihania lahjoja! Kiitos, rakkaat ystävät!

Syntymäpäivälahjoja Marjatan taloon

Meidän kymmenen naisen synttäriporukastamme vuorossa oli nyt Marjatan talon Sirkka, joka juhli syntymäpäiviään 15.8. eli viime sunnuntaina. Maija laittoi synttärilahjaksi jälleen kerran maton, joka meinasi kerrassaan olla myöhäislahja, mutta onneksi postin Kusti oli hoitanut toimituksen ymmärtääksemme ajoissa jopa ukkosmyrskyä uhmaten. On siinä Kusti mahtanut pyöritellä päätään, ja olisi pyöritellyt vielä enemmän, jos olisi tiennyt kirjeen sisällön! ;)

Matto on kudottu luonnonvärisellä ja valkoisella pellavalangalla. Maton mukana lähti matkaan valkoisia kankaita.

Aino lähetti Marjatan taloa ja Sirkan kasvihuoneprojektia silmällä pitäen kukkalaatikon, kaktuksen ja nokkahuilun. Lahjan kuvaaminen tuli jälleen kerran mieleen vasta kun paketti oli jo valmis (miten siinä aina käykin niin), mutta kuva lahjoista löytyy Marjatan talon blogista.

Hyvää syntymäpäivää vielä meiltä tätäkin kautta!

Kesäruokaa

Mummulan kanssa tulee joskus vastaan ruokarajoitteita, kun eihän 50-luvun Suomessa nyt mitään kovin eksoottista ollut pöytään panna tarjolle. Nyt kuitenkin Jatalla oli tarjolla mm. lettuja, uusia perunoita ja silliä, ja niitähän nyt toki syötiin mummulan aikoihinkin. Kun vielä Jatta innostui vinkistäni loihtimaan pannullisen läskisoosia, niin kyllä nyt mummulassa kelpaa.

Hilma Ilona ja Martti lienevät jo syöneet pääruokansa, kun tiskialtaassa on käytettyjä astioita ja letut on nostettu jo pöytään. Toivolla oli kiirettä alakerrassa kauppias Aukustin varastolla, ja hän ehti syömään vasta nyt. Onneksi mummulla on ruoka vielä hellalla lämpimänä.

Vaarikin on tullut keittiöön hörppäämään kupposen kahvia.

Tuliaisia Vorssasta

Terveiset helteisestä väenpaljoudesta Forssan Vanhan ajan lelumarkkinoilta! Kylläpä oli ihana päivä, ja niinhän siinä taas kävi, kuten näissä tilaisuuksissa tuppaa käymään, että mopoa ei ole eilisen jälkeen näkynyt, ei. Minulla on ollut melkoinen muuttorupeama helteisten kahden viikon ajan, markkinat osuivat juuri parahiksi palkitsemaan meidät kovasta pakkaus- ja siivousaherruksesta, ja kun ei sinne Lahteenkaan päästy, eikä Tampereelta maaliskuussa oikein paljon mitään ostettu, ja... no, kyllähän te tiedätte. ;) Kerta kaikkiaan ihania juttuja lähti siis mukaan vaikka mitä.

Minun hankinnoistani ensimmäiset olivat Marian ja Loten pöydistä ja menossa mummulan lastenhuoneeseen. Marialta ovat peräisin auto ja joutsenkeinu, Lotelta Jukka-keinuheppa.

Mummulaan menevät myös Johanna Järvenpään nahkalaukku ja juuriharja, Juliannan perunansurvin, Mirka Salosen juuriharja, Loten kengät, Turun flikkojen pöydästä ostetut rönsylilja ja Aalto-vaasi sekä Alasen Katin upeat syreeninoksat.

Mummulan kirjahyllyyn päätyvät myös Susannalta ostetut Muumi-kirjat ja Tuija Salmisen Alakansakoulun laskuoppi. Dr von Hoepschenstein sai markkinatuliaiseksi Susannan tekemän taikakasvikirjan.

Pientä puuhasteltavaa ennen mummulaan päätymistään tarjoavat Katin kiinanruusukitti ja Turun flikkojen pöydästä ostettu käsittämättömän pikkuruinen ja taidokas labyrinttipeli.

Herra Mäyrälle ostin Katin pöydästä herneen- ja pavuntaimet, jotka on helppo kuljettaa perille kaupantekijäisiksi saaduissa puulaatikoissa, ja Marian tekemä tuuliviiri päätyy kasvihuoneen katolle. Turun flikkojen onkivapa siimoineen sekä Susannan perhoshaavi ja purkki voisivat tulla vaarinkin käyttöön, eli saapa nähdä kumpi ne lopulta saa.

Toivon porukkakin sai tuliaisia markkinoilta: Juliannan tekemät tuolin ja suolasalkkarin ja Marian upeasti koristemaalaaman renginkaapin. Christian Lundqvistin pöydässä sormeni syyhysivät ihan mahdottomasti, mutta onnistuin hillitsemään itseni - kun nyt saisi heille sen talon ensin tehtyä...

Markkinoiden suurin tukkuostaja taisi olla äidin Terttu, joka oli ainoana mukana markkinoilla hankintoihin vaikuttamassa. Tarpeen se olikin, Mobiliassa asustava Terttu kun on niin kovin pieni että hänelle on aika vaikea löytää mitään passelia. Nyt kuitenkin tärppäsi moneen kertaan, joten tyytyväinen äiti toimi mutisematta rahoittajana.

Eijan Vai Miccä -designaurinkolasit sopivat Tertun tyyliin täydellisesti, ja Hannan tekemä Milou-koira lähti mukaamme häntäänsä heiluttaen.

Marian tekemä talonpoikaissohva sopii hyvin Tertun taloon ja Pirjo Salmun unikkokuosiset tyynyt sohvalle.

Mirka Salosen kampauspöytä sai päälleen Nasun pitsiliinan.

Turun flikoilta Tertulle ostettiin kukkiva bougainvillea, Tuija Halmela-Papuselta kukkapylväs ja Katilta muuta kasvillisuutta.

Tuija Halmela-Papusen tekemä oli myös pienelle Tertulle kovin tarpeellinen emännänjatke, Juliannan pöydästä löytyi kukkopurkki ja Nukkekoti ja lelusta lasit. Runo- ja Paratiisi-lautaset olivat Piia Suvitien pöydästä.

Turun flikoilta äiti osti Tertulle Syksyn sato -ryijyn.

Linda Häkkisen tekemä taulu ja Tuija Salmisen koulutaulu päätyvät myös Terttulan seinille.

Apumiehelleen Penalle Terttu hankki Nukkekoti ja lelusta television ja taloudenpitoon tarpeellista pesuainetta Turun flikoilta.

Materiaalihankintojakin tuli tehtyä. Doloreksen pöydästä ostimme jos jonkinlaista metalli- ja helmisälää,

ja lopuksi poikkesimme vielä Kankaisessa hankkimassa materiaalia vaatteisiin ja tilkkutöihin.

Vihoviimeiset ostokset teimme kotimatkalla Ideaparkin Sinellissä, josta ostettu skräppipaperi pääsi kuvien taustalle ja mahdollisesti jatkossa Tertun tapetiksi. Massavarastotkin tuli täydennettyä samalla kertaa.

Kukkaron pohja näkyy, totisesti, mutta kyllä kannatti. :)

Nyt juhlii Maria!

Lämpimät, suorastaan helteiset onnittelut Marialle!

Tein jälleen kerran mattoja! Lisäksi piipahdin Aukustin kaupassa tekemässä 1950-luvulla tarpeellisiksi katsottuja hankintoja, kahvia, leivinjauhetta, kenkälankkia, Täystuhoa ja pilli-Klubia.

Aino neuloi Marialle vihreät sormikkaat, joille ei taida vielä näillä helteillä olla isompaa tarvetta, mutta ehkä myöhemmin. ;) Lisäksi pakettiin käärittiin pieni tuohivasu.

Kuumina kesäpäivinä ei muuten ole kovasti tullut mineiltyä, mutta ehkä tänne blogiin taas joskus saadaan muutakin kuin synttärivaihtopäivityksiä...