Tausta

sunnuntai 31. elokuuta 2008

Vihdoinkin uusi otsikkokuva


Edellisten kuvien sininen väri sopi niin kivasti blogisivullemme, että keksin kehitellä siitä uuden otsikkokuvan aikaisemman vanhan ja tylsän tilalle. Yllä siis tulos.

Blogimme tunnukseksi kuva sopii sikälikin, että siinä myös kiteytyy muutamia tavoitteita, joihin nukkekotiprojektissamme pyrimme, nimittäin tarkka työn jälki, perinteinen suomalainen tyyli ja harmoninen värimaailma. Johan tässä vaarin perintökin velvoittaa moiseen (tiedoksi niille, jotka eivät ole perehtyneet aiempiin kirjoituksiin, että koko projekti lähti liikkeelle vaarin minulle tekemistä nukkekodin huonekaluista, joiden mallina on ollut heidän oman kotinsa sisustus).

Tämän kuvan alla on taas hyvä jatkaa blogin pitoa ja minimaailmaan uppoutumista.



lauantai 30. elokuuta 2008

Lukijatoivekuva ;)



Amen edelliseen postaukseen jättämä toivomus toteutui - alkoi nimittäin itseäkin kiinnostaa, kuinka nuo toimisivat käytössä. Tein vielä kaksi pyykkipoikaa lisää (jostain syystä oli paljon hankalamman tuntuista kuin eilen - liekö hommaa aloittaessa ollut moukan tuuria vai mitä) ja leikkelin kaksi sopivaa "vohvelikangaspyyhettä" kokeilukappaleiksi.





Ihan kivalta näyttävät. :) Tosin ongelmana on metallilangan väsyminen, eli jossain vaiheessa nuo käyvät löysiksi, puolikkaat irtoavat, ja pitää puristaa metallilenkkiä tiukemmalle. Oikeissa pyykkipojissa on se spiraali siellä keskellä joten näin ei käy, mutta haluaisinpa nähdä sen miniatyyrintekijän, joka vääntää keittiönpöytäkonstein kuusimillisiin pyykkipoikiin sisälle oikeaoppiset kierteet... ;)

Huominen vielä lomaa, sitten jää mineily vähemmälle kun täytyy suunnata ahkeruus muihin puuhiin...


perjantai 29. elokuuta 2008

Eilisen ja tämän aamun juttuja



Tein eilen hajuvesi- ja muitakin pulloja Mirjan ihanuuksien inspiroimana. Ei näistä tullut yhtä suloisia, mutta sopivat tällaisena paremmin nukkismaailmaamme jossa eletään suomalaista 50- tai 60-lukua. Ei se elämä silloin liian ruusuista ollut, eikä hajuvesipulloja missään tapauksessa montaa ollut jos nyt ylipäänsä oli. (Aukustilla ehkä ei...)




Ensin työvälineenä oli pikaliima, johon minulla on ennestään viha-rakkaus-suhde. Hyvin toimiessaan liimaus on nopea, kestävä ja huomaamaton, huonosti toimiessaan taas... jaa,  jääköön sanomatta muu, mutta olen vahvasti sitä mieltä, että se ei liimaa mitään muuta yhtä hyvin kuin sormien ihoa kiinni kaikkeen mahdolliseen. Tässä liima toimi huonosti: liuotti helmistä maalit, luisti kuin mikäkin ja liimasi lopulta helmet kiinni sormiin vielä siinä vaiheessa, kun kaikkien fysiikan lakien mukaan liimauksen olisi pitänyt olla jo kuiva. Olin jo heittämässä koko homman romukoppaan ja valmis toteamaan sekopää-masokisteiksi kaikki ne, joiden mielestä parfyymipullojen tekeminen on kivaa puuhaa, mutta ajattelin sitten Erikeeper-pullon kyljessä olevan ohjeen vastaisesti kokeilla sitä metallin ja lasinkin liimaamiseen, ja johan alkoi sujua. Vinkki siis kaikille teille, jotka ette ole vielä sormianne SuperAttack-pikaliimalla tuhonneet: älkää tuhotko.

Sitten vielä pikainen kysymys tähän väliin: Olen joissakin blogeissa (en nyt just muista missä) nähnyt ihania etikettejä hajuvesipulloihin sun muihin. Mistäköhän sellaisia löytäisi, onko vapaasti tulostettavissa vai ostettu jostain? Vinkatkaa, kiltit!


Eilen harjoittelin lisää myös korinpunontaa, materiaalina jälleen paperi-maalarinteippi-liuskat. Vielä tuossa on treenaamista ennen kuin mummulan vintille saadaan tuohivirsut, mutta sujui huomattavasti helpommin kuin ensimmäisellä kerralla.

Aukusti on vissiin lähdössä saunaan pesulle - vaan olisikohan lainannut jostain noin hienot pesuainepullot...?




Tämän aamun projekti oli sitten aamulla unenpöpperössä päähän pälähtänyt idea, nimittäin kun kerran Taiju sai tehtyä niin hienoja englantilaistyylisiä pyykkipoikia, niin miksei niitä suomalaisen mallisiakin voisi kokeilla. Pakko oli sitten lomapäivästä huolimatta nousta heti aamuvarhaisella kokeilemaan. Nuo muuten periaatteessa myös toimivat oikeasti... ;)




keskiviikko 27. elokuuta 2008

Lisää välttämättömyyksiä Aukustille



Vauhtiin päästyäni jatkoin mineilyä vielä edellisen postauksen jälkeen. Aukustilta puuttui hammasharja ja -tahna sekä soppakauha ja vesikauha, vaan eipä puutu enää. Tuo vesikauha näyttää tosin aika lailla kasarilta, mutta minkäs teet... Materiaalina tuikkukupin metalli, tuloste, pieni lasihelmi, cocktailtikku, akryylimaali tarranauhan pehmeä puoli, tablettien läpipainopakkaukset sekä sinappituubin metalli (päätelkää itse mitä missäkin... ;)). Maali on kromi-spraymaalia - pinnasta tulisi tosi siisti ja sileä, jos taas kerran malttaisi maalata tarpeeksi ohuelti ja olla näpelöimättä puolikuivaa pintaa...




Viime päivien tuotoksia


Tein Aukustille lamput sekä kattoon että seinälle. Materiaalina korun osia, ketjua, valkoista muovia / piirtoheitinkalvoa ja kangasta, muoviputkea (taivuttelin kuumalla vedellä), puunappi, rautalankaa sekä mustaa ja kullanväristä spraymaalia. Sähköistys puuttuu vielä, sen saa isä laatia Aukustin kämppään asennettaessa.




Aukusti sai myös avaimet. Näissä materiaalina on metallilankaa, tuikkukupin ja sinappituubin metalleja, pieni rengas sekä lankaa avaimenperäksi.




Näitä lukuun ottamatta aika on mennyt tekstiilipuolen juttujen parissa. Hankin jonkin aikaa sitten Doloreksesta lisää puuvillalankoja, ja niistä on nyt syntymässä mummulan tulevaan kirjastohuoneeseen torkkupeitto.




Muutenkin mummula alkaa olla mielen päällä enemmän ja enemmän Aukustilan vähitellen valmistuessa. Eilen ostin kirjontaan sopivaa pellavakangasta tarkoituksena pistellä talvi-iltojen kuluessa kirjastohuoneeseen itämainen matto, ja pistelyharjoitukseksi tekaisin eilen illalla jugend-henkisen tyynyn. Malli syntyi tehdessä ihan omasta päästä - mielestäni sellaiseksi tuo on ihan jees.




Mattoprojekti ei sitten olekaan ihan yhden illan juttu. Laskeskelin nimittäin tarvittavien pistojen määrää ja saldo pyörii maton koosta riippuen jossain välillä 30 000-45 000. Malliakaan ei ole vielä muuta kuin ideana valokuvassa - ohje pitäisi siis saada syntymään ensin. Ei siis pitäisi olla tekemisen puutetta tulevaisuudessa. ;) Toisaalta, on tuossa tyynyssäkin laskujeni mukaan yli 1200 pistoa, joten ei siihen mattoon välttämättä ihan tolkuttoman montaa tehokasta päivää tarvita. Eri asia sitten, paljonko aikaa liikenee nukkispuuhille ensi viikolla opiskelujen ja töiden alettua...

No juu, muutakin on syntynyt (olen lomaviikolla ja lisäksi flunssassa, joten ei tarvitse kantaa huonoa omaatuntoa sisällä nysväämisestä ;), mutta niistä lisää joulukuussa...

maanantai 18. elokuuta 2008

Aukustin kämppä nyt


Aukustin asunto sai viikonloppuna jälleen osakseen pienimuotoista kohennusta. Naulakkoon ilmaantui punaruutuinen Kanadasta tuotu metsätyömiehen takki ja kaapin päälle 20-luvun tyylinen leveälierinen hattu.








Matka-arkku on löytänyt oman paikkansa sängyn päädystä, ja vaatteet puolestaan paikkansa arkusta.










Villasukat ovat jääneet sängyn päälle, lattiat kun eivät hellahuoneessa ole liian lämpimät ja siitä ne on kätevä vetää jalkaan.




Tiskausta varten on nyt pesupöytä, vati ja ämpäri, ja astiat voi nostaa kuivumaan puuvillaliinan päälle. Vastaleivotut korvapuustit tuoksuvat hellalla - Aukustilta sujuvat leivontapuuhatkin.






Ja onpa itse kauppias Aukustikin saanut uutta vaatetta niskaansa. Samalla tuo kävi läpi myös kauneusleikkauksen, jossa vähän jalkoja ja selkää lyhennettiin niin, että mies on hieman sopusuhtaisemman oloinen... ;)






Täyttä alkaa olla, vaikka vielä Aukustilta puuttuu yhtä sun toista. Seinäpuhelinta Aukusti ei vieläkään ole saanut, ja radiotakaan ei ole enää kun edellinen siirrettiin liian tilaavievänä odottamaan mummulan valmistumista. Lisäksi syntymistään odottavat edelleen kaikki valaisimet. Asiaintilaan täytyy kehitellä ratkaisua seuraavaksi, kun alkavat nuo illat jo hämärtyä...

keskiviikko 13. elokuuta 2008

Pesulle ja reissuun



Värkkäsin minijuttuja viikonloppuna ja maanantaina. Kinder-munan sisuksista syntyi kaksi pesuvatia, jotka maalasin emalimaalilla. Hidasta kuivumaan, mutta pinnasta tulisi varmaan tosi hyvä ja sileä, jos olisin riittävän kärsivällinen maalaamaan tarpeeksi monta kerrosta ja tarpeeksi ohuelti. No, tuollaisenakin nuo kelpaavat meille ja varmaan Aukustillekin ainakin toistaiseksi.

Ämpärin laadin piirtoheitinkalvosta, johon tein reunukset ääriviivatarralla ja maalasin spray-akryylimaalilla. Pohjana on nappi, sanka metallilankaa ja kahvana valmiista eurominis-sorvauksesta katkaistu pätkä, johon porasin reiän. Tämänkin suhteen on vielä tuotekehittely kesken, mutta onneksi ämpäreitä aina tarvitaan. (Kuvassa rekvisiittana Marian tekemä pesupöytä ja Loten tuoli.)




Pesuvadit ja ämpäri olivat ikään kuin väliprojekti, kun kehittelin mielessäni Aukustin Amerikan matka-arkkua. Aika lailla tällainen on ukilla ollut oikeasti ja on meillä mökillä edelleen. Vähitellen ajatus minikokoisesta jalostui sille mallille, että uskalsin ruveta kokeilemaan.

Aloitin tekemällä sisuksen kartongista, jonka päällystin paperilla. Sitten liimailin päälle 4 mm:n balsasta sahaamani levyt, hioin sivut tasaiseksi, maalasin, liimasin ääriviivatarroista vahvikeraudat, maalasin uudelleen ja saranoin eurominis-saranoilla. Tosi paljon aikaa meni metallihelojen, kädensijojen ja lukkojen tekemiseen, ne syntyivät sinappituubin metallista ja kullanvärisestä metallilangasta. Lopuksi hioin pintaa kuluneemmaksi hiekkapaperilla ja Dremelin hiomatyökaluilla.



Tässä sisäpuolta. Näytillä myös uusilla 0.8 mm:n puikoilla syntyneet villasukat sekä viisisenttinen mittakaavan vuoksi.



Seuraavaksi pitäisi varmaan alkaa laatia arkkuun täytettä: paitoja, sukkia, kalsareita ja sen sellaista. Tekstiilien parissa olenkin kyllä paljon enemmän kotonani kuin puun ja metallin kimpussa puuhatessani, mutta mukava huomata, että syntyi se näköjään tällainen arkkukin. Aika ylpeä olen tuotoksestani. :)


perjantai 8. elokuuta 2008

Tunnustusta teillekin!


Saimme Olgalta ja Artulta tunnustusta. Suurkiitokset!



Lämmittää mieltä, kun saa kivaa palautetta niin tunnustusten kuin kommenttienkin muodossa. Nukkisnäpertäminen on useimmiten sen verran yksinäistä puuhaa, että on mahtavaa, kun voi jakaa harrastuksensa sitä ymmärtävien ja arvostavien ihmisten kanssa.

Koska tämä tunnustus on ollut jo esillä monissa blogeissa, emme tällä kertaa ojenna tätä eteenpäin kenellekään tietylle bloggaajalle. Suuri kiitos ja kumarrus kuuluu kuitenkin teille kaikille täällä vieraileville ja töitämme kommentoiville kanssanäpertäjille!



Ja kyllä niitä uusia näperryksiäkin on taas jossain vaiheessa tulossa...