Tausta

torstai 5. helmikuuta 2015

Puikot ne kilkkaa...

Taas on blogissa ollut hiljaista, vaikka minirintamalla ei. Minulla on sekä tietokone että kameran muistikortti tupaten täynnä, ja niinpä kuvaaminen, kuvien siirtäminen koneelle ja edelleen blogiin käy himpuran hitaasti, mikä taas ei kahden pikkulapsen taloudessa ole oikein kätevää. Noh, tämä päivä menikin sitten tässä, mutta olisi sen hullumminkin voinut viettää. :)

On tullut siis neulottua. Sain vihdoin valmiiksi pari vuotta suunnitteilla olleen slipoverin Susannan Fred-eiku-Georgelle, ja neulaisin sitten vauhtiin päästyäni tuommoiset tossutkin. Ne on tehty neliömäisiä aina oikein -paloja eri suuntiin yhdistelemällä, tosin neuloin palat heti suoraan yhteen koska tässä mittakaavassa yhteen ompeleminen nyt vain on kökköä...




Olga Anastasiakin on saanut jotain ylleen. Hanna antoi minulle superihanan ylläri-joulukalenterin, josta kuoriutuivat mm. nuo pyjamanhousut. Kiitos vielä tuhannesti, pelastit joulukuuni. <3 Pelkissä housuissa ei kuitenkaan oikein voinut vieraisilla kekkuloida, joten tein kaveriksi aluspaidan, joka on ohutta silkkiä, 2 millin silkkinauhaa reunoissa ja käsin kasaan ommeltu. Erityisen ylpeä olen siitä, että tässä on nappi selässä, joten saa riisuttuakin. :) Silti Olgalla oli aika alaston olo, enkä yhtään ihmettele, joten puikoille pääsi seuraavaksi Olgan villatakki. Se on käsinvärjättyä Manos del Uruguayn Lace-lankaa, joka on silkkiä, alpakkaa ja mohairia, ja on juuri niin ihanaa kuin kuvitella saattaa. Sekin oli kiva, että puikot olivat 1,5 mm paksut, joten takki syntyi ihan hujauksessa, vaikka tulikin tavoilleni uskollisena tehtyä noin kahteen kertaan ennen kuin olin tyytyväinen eikä enää tarvinnut purkaa. :) Tossut tein samalla palatekniikalla tuommoisesta myöskin Hannalta ostamastani langasta, jossa on tuntumasta päätellen ehkä ainakin silkkiä. Lanka toimisi ehkä paremmin sileässä neuleessa, nuo näyttävät nyt melko muhkuraisilta, mutta tulipahan tehtyä...







Pistetäänpä vielä kuva Laimi Lyydiasta, jolle kaivoin kätköistäni kauan sitten tehdyn kettupuuhkan. Ihan täydellinen hänelle, vaikka itse sanonkin. Laimi vaati saada myös tuon Maritta Raikamaan tekemän laukun, kun sen Nukkekotikirppiksellä näki, ja sopii kieltämättä hänelle hyvin.



Tällaista menoa tällä hetkellä mummulassa. Vaari tekee kalasoppaa ja ulkomaalainen vieras katselee sivusta. Olga, lahjakas musiikinopiskelija, puolestaan treenaa sellonsoittoa vinttikamarissa. Sello on peräisin Norjasta Ringven musiikkimuseosta, ja on ostettu sieltä leirikoulumatkalla vuonna 1992. Rakas muisto siis. Oikeasti se on viulu, mutta leukatuki on irrotettava ja näppärä isäni teki siihen sellon piikin.






Ai että, on tämä ministely sitten mukavaa. :) Laimille on työn alla seuraava juttu, pitäähän käsille ja päällekin olla lämmintä kettupuuhkan kaveriksi, ja jos jotain takkiakin saisi aikaan (mielessä vissiin ainakin neljä eri suunnitelmaa) ja ei kai se Olga voi aina yökkäreissä hillua ja ja ja... ;)

18 kommenttia:

  1. Ihanaa Aino! Noi tossut on ihan huiput.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiks oo aika hauskoja. :D On ollut kyllä kivaa neuloa pitkästä aikaa. :)

      Poista
  2. Ai miten ihanat neuleet! Niin ihailen teitä puikkomaakareita jotka saatte näin upeata aikaiseksi. (Hanna tuossa edellä myös) Olga Anastasian villatakki on ihana malliltaan, takaa etenkin viehättää kovasti silmää. Tyttömäinen.
    Olipas kiva, kun päivitit blogia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, Anne, kun kommentoit. :) Mulla on itsellä tällä hetkellä yksi suunnilleen tämän mallinen villatakki ja taannoin oon myös neulonut yhden tällä mallilla ihan 1:1-koossa. Kiva malli, jossa ihan parasta on just tuo selkä. <3

      Poista
  3. Ai että... Täällä George-eiku-Fred odottelee velipoikaa kotiin.
    Ihania neuleita!

    VastaaPoista
  4. Hienoja tekosia ja mukavia kuvia! Oliskohan nuo tossut helpommat kuin sukat :-) ...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tuota, molempia tehneenä en ehkä suosittelisi näistä aloittamaan. ;) Minikoossa yllättävän haasteelliset hahmottaa, ja kun on tehty sillä lailla ristiin rastiin yhteen neulomalla, vähän niinkuin konttineule kai tehtäisiin, niin piti olla kyllä kieli keskellä suuta... ;)

      Poista
  5. Olgan villatakki on aivan ihana ja tuo Laimin kettupuuhka ihan huippu. Olet taitava!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoskiitos. :) Hannan pajassa tehty puuhka, että kiitoksia vaan tästäkin Hannalle. :)

      Poista
  6. Fred-eiku-George on ollutkin varmaan vaihto-oppilaana kun on ollut aika kauan mummulan porukan vieraana. ;) Hänen sliparinsa näyttää ihan juuri häneltä ja tossut ovat varmaan minimummulan mummun tekemät kotimatkalle.
    Olgan neuletakista tuli tosi kaunis. Malli pääsee oikeuksiinsa tuolla langalla neulottuna.
    Ihania neuleita, tyttäreni! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, se on kyllä varmasti oppinut jo ihan hyvin suomeakin. :D

      Poista
  7. Ihanan kodikas olo noissa kuvissa. Ei mitään jäykkistelyä vaan normi elämää.Suloiset nuo vaatteet nukeillasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :) Mä yritän aina saada aikaiseksi semmoisia elävän näköisiä kuvia. Tuolla mummulassa eletään kyllä aika ihanaa elämää, mutta mä en vaan aina onnistu tallentamaan sitä kameralla. ;)

      Poista
  8. Tosi tyylikkäitä neuleita ja aivan kantajiensa kokoisia. Kauniita väriyhdistelmiäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mä aina sovittelen matkalla ja puran, jos meinaa tulla väärän kokoinen. Lisää työtä mutta myös tyytyväisyyttä. :)

      Poista
  9. Helpottavaa kuulla, että en ole yksin täysien muistikorttieni ja kovalevyjeni kanssa. :)
    Kauniita neulomuksia olet tehnyt. ♥
    Terkkuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tilasin just aviomiehen prismareissulta uuden muistikortin, mutta se ei vielä ratkaise kovalevyongelmaa. Siihen auttais vain kuvien valikointi raa'alla kädellä, ja siihen taas tarttis paljon aikaa... Mut ehkä joskus. :)

      Poista