Aikaisemmin jo vihjasimme, että Aukusti-kauppiaan jutussa olisi paljastunut jotain hämäryyksiä, ja nyt on tullut aika kertoa teille koko totuus, sillä todellinen Aukusti on vihdoin valmis astumaan esiin. Nukkekotimaailmaa on nimittäin kovasti järkyttänyt se seikka, että kauppias Aukustina aiemmin esiintynyt kaveri on paljastunut huijariksi!
Juttu juontaa juurensa siitä, että Aukustimme (sekä oikea että vale-) olivat, kuten aiemmin kerrottua, siirtolaisina Kanadan suurilla metsätyömailla. Kävipä siellä sitten kerran niin, että kämpille kiiri tieto ikävästä tapaturmasta, jossa tukkeja vetänyt hevosvaljakko kuskeineen oli vajonnut jäihin ja hukkunut. Surullinen tapaus, ja erityisen surulliseksi asian teki se, että mitä ilmeisimmin kyseessä oli Aukusti, joka juuri oli lähtenyt kyseiselle työmaalle hommiin - näin ainakin hänen tukkilaiskaverinsa päättelivät. Koska eräs Aukustin ystävistä oli juuri lähdössä takaisin koti-Suomeen, hän lupasi viedä mukanaan Aukustin vähät tavarat, matka-arkun sisältöineen.
Tämä Aukustimme ystävä oli kuullut, että Aukustilla oli kotipaikkakunnallaan pieni kyläkauppa odottamassa hänen paluutaan kauppiaaksi. Matkalla hän, köyhän päivätyöläisen poika, mietti, että olisipa vain mukavaa, kun hänelläkin olisi moinen tulevaisuus odottamassa sekalaisten hanttihommien sijaan. Rehellisenä miehenä hän ei kuitenkaan kuvitellutkaan saavansa osakseen moista, ennen kuin ilmaantui Aukustin matka-arkun kanssa paikkakunnalle ja ensimmäinen kyläläinen riensi häntä käsi ojossa tervehtimään puhua pulputtaen, että "onpa mukava kun se kauppias on vihdoin, kahdenkymmenen vuoden jälkeen palannut kotiin, ja kylläpä kauppias on vuosien varrella muuttunut, mutta niinhän me kaikki toki olemme ja tervetuloa nyt vain oikein kovasti!" ja pian kyläläisiä oli paikalla muitakin ja joku jo kiikutti hänelle avainta Aukustin hellahuoneeseen ja rakenteilla olevaan kauppaan ennen kuin miehemme sai sanaa suustaan. Kävi ilmi, että Aukustilla ei ollut ketään perheenjäsentä häntä odottamassa, ja niinpä tämä päivätyöläisen poika oivalsi itseään kohdanneen todellisen onnenpotkun: hänellä oli asunto ja kauppa, ja ihan tuosta noin vain!
Hän sitten jäi Aukustin hellahuoneeseen majailemaan, piti hyvää huolta mummun ja vaarin Piki-koirasta ja patisteli laiskoja rakennusmiehiä töihinsä. Kaikki oli paremmin kuin hyvin, kunnes eräänä päivänä postin mukana tulla tupsahti kirje entisiltä tukkilaiskavereilta. He kertoivat, että Aukusti oli keväällä palannut kämpille täysissä sielun ja ruumiin voimissa ja kuultuaan, että hänen matka-arkkunsa oli viety Suomeen, päättänyt lähteä perässä. Ja nyt oli siis todellinen Aukusti jo Atlantin ylittävässä laivassa tulossa pitämään kauppaansa ja asumaan hellahuonettaan!
Eihän siinä päivätyöläisen pojan auttanut kuin pakata vähät tavaransa ja luikkia tiehensä yön pimeydessä. Eikä ole hänestä hiuskarvan vilaustakaan sen jälkeen näkynyt - taisi lähteä saman tien Ruotsiin asti töitä etsimään.
Aukusti kuuli kaverinsa tempusta kotiin palattuaan, mutta oli itse vähemmän järkyttynyt kuin kyläläiset - olihan mies pitänyt hyvää huolta hänen asunnostaan ja onnistunut rakennusmiehiäkin tsemppaamaan niin mukavasti, että Aukusti itse pääsisi kohta kenties jo avaamaan kauppansa. Emme siis kanna kaunaa, mekään.
Tässä itse kauppias Aukusti poseeraa uusissa vaatteissaan. Sukat ja kengät häneltäkin vielä puuttuu - paikkakunnan suutari on selvästi laiskempaa sorttia kuin vaatturimestari - mutta onneksi on kesä tulossa.
Kauppias Aukusti on Heidi Ott -nukke. En tykännyt nuken tönköstä vartalosta, joten purin sen ja tein tilalle piipunrassista laihan ja taipuisamman ukkelin. Harvat hiukset ovat merinovillaa, jota liimasin myös kulmakarvoiksi, ja huulien liian tumman punaisen jynssäsin irti ja maalasin tilalle luonnollisemmat. Jynssäämisen peruja kauppiaalle jäi suun ympäristöön lievää ihottumaa, mutta ei se häntä onneksi näytä liiemmin kiusaavan... ;)
Paitakangas on Tiinalta saatu ihanuus, housukankaan löysin Eurokankaan palalaarista ja se on oikeaa ohutta villakangasta.
To our foreign friends: Above there is a long story about our shopkeeper Aukusti's exciting past. He was working in the Canadian forest industry for twenty years before returning to Finland in the 50's, and once he was already thought to be dead in a horrible accident. Because of that, a friend of his brought his belongings to Finland, and since he was a poor boy, he decided to stay at Aukusti's place after the villagers had considered him to be the shopkeeper himself - people change a lot in 20 years, you see, and our shopkeeper had no family. When he just recently heard that the real Aukusti was still alive and already on a trans-Atlantic ship returning to Finland, he escaped during the dark hours in the night, and no-one has seen him since...
So, meet Aukusti the shopkeeper himself. :) Originally a Heidi Ott doll, which I have changed a bit and dressed. He's still waiting for socks and shoes... luckily it's soon summer...
In case you would like to understand the story in details, try the Google Translator. At least you'll probably have some fun... ;)
Tarinan laatineet yhteistyössä / Story by
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti