Kansalaisopiston kevätnäyttely on nyt sitten jälleen ohi tältä keväältä. Meitä oli neljä innokasta, jotka annoimme omien pikkukätöstemme tuotoksia julkisesti nähtäviksi pariksi viikoksi. Nukkekodittomina (tai ainakin melkein) ja kohtalaisen vasta-alkajina keskityimme rakentelemaan tänä talvena kaikenlaisia pieniä yksityiskohtia: ruokia, mattoja, kasveja jne. Pistimme näyttelyyn kaikkien tavarat suloisesti sekaisin ja rakentelimme kauppoja. Osa kalusteista on ostettuja, jotta kaupat olisivat näyttäneet kaupoilta, mutta myytävät ovat suurimmaksi osaksi omaa tuotantoa, mitä nyt vähän ostohelmiä ja valmiita posliinivaaseja.
Ruokakaupassa oli keskitytty perusraaka-aineisiin. Myytävänä oli lihatuotteita, kala (vain yksi enää jäljellä), juustoja, hedelmiä ja vihanneksia. Ruokakauppiaana touhusi meidän Aukusti.
Konditoriassa oli myyjänä meidän piikalikka, jonka tehtäväksi on näköjään siunaantunut rientää hätiin, kun tarvitaan kauppa-apulaista. Piikalikka ei ole oikein löytänyt paikkaansa maailmassa, mutta häntä voi tämän kahden viikon perusteella kyllä suositella vaikka Aukustin kauppaankin - jahka se nyt ensin valmistuu. Piikalikka hoiteli oikein mallikkaasti leipä- ja kakkukauppaa eikä syönyt kakunpalaakaan.
Monipuolisessa sisustusliikkeessä myytiin kaikkea tarpeellista huonekaluista kynttilöihin ja vessakalusteista kirjoihin. Asiakkaat voivat ostoksia miettiessään istahtaa sohvalle ja napostella karkkeja kulhosta.
Kukkakaupan tarjous oli purrut. Leikkokukat olivat menneet lähes kokonaan kaupaksi, mutta onhan noita muita rehuja vielä jonkin verran.
Ihmeellisintä oli, että näyttelyä purkaessamme me muistimme tosi hyvin, kenen kaali tai kakku oli kyseessä! Eikä meillä ollut tavaroissa mitään merkkiä.
Toisessa, lyhyemmässä vitriinissä oli nähtävinä mm. aukinaisia nukkekotikirjoja, joista yleisö näki meitä kokeneempien tekijöiden aikaansaannoksia ja ohjeita. Ohjeiden vieressä oli jokaisen nukkekodin tekijän tarvikkeita: mämmituokkosen kantta, paperinarua, kahvitikkuja ym. Niistä en muistanut ottaa kuvaa, harmi! Kaikkea ei aina tajua, vaikka kovasti yrittääkin.
The pictures are from the spring exhibition of our Dollhouse Club. Some few items and parts of the furniture are bought, the most is made by us four members.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti