Mummula nousee harjakorkeuteen

Viime viikonloppuna saavutettiin se odotettu hetki, että mummulan talossa on kaikki reiät seinissä sahattuina, tai ainakin niin kaikki, että talo on nyt tästedes kasassa. :) Vastaavana mestarina on toiminut isä, joka on tehnyt käytännössä koko työn meidän naisarkkitehtien visioiden pohjalta - kunniamaininnan ja fanfaarin arvoinen suoritus!

 

Koekasailtu tuota on toki ennenkin, mutta sähkötyöt oli tehtävä ennen lopullista kokoamista. Kittailuja, maalauksia ja tapetointejakin suunnittelimme tekevämme levyihin ennen niiden taloksi tuloa, mutta vanerin mokomat ovat niin kieroja, että kitit olisivat rapisseet levyistä kasaamisvaiheessa niiden suoristuessa, joten suunnitelmia oli muutettava. Onnistuu se pintojen teko varmasti noinkin, vaikkei niin helppoa ehkä olekaan - on sitä tapetoitu naisvoimissa ennenkin. Nih.

Sen sijaan sähköjä ei ole vedetty, ja se olisi kyllä jäänyt meiltä naisilta tekemättä. Vaan ei meidän isältä! Hänen kätköistään löytyi juuri tarkoitukseen sopivia videonauhureista purettuja minikokoisia sähköliittimiä, eli meidän nukkekotiin tulee töpselit joista tulee ihan oikeaa sähköä! Poranterä, jolla tuo reikä on porattu, oli muistaakseni seitsenmillinen. :)

 

Tässä toiselta puolelta...

 

... ja tuollaisissa urissa ne johdot sitten kulkevat seinissä ja lattioiden alla takaseinään ja siitä läpi.

 

Vielä on alakerran väliseinä kiinnitettävä ja sähköjohdot vedettävä takaseinän läpi, ja sitten vuoroon (tai ainakin mukaan leikkiin) pääsemme vähitellen me pikasilotteidemme, maaliemme ja tapettiemme kanssa. Hiljaa hyvä tulee, eli kovin pian ei kannata valmista odottaa, mutta ehkä jo ensi kesänä... ;)

Kenkäkerhossa

Eilen teimme nukkekotikerhossa kenkiä Loten opastuksella ja ohjeilla. Minä aloitin vastoin tapojani vähän simppelimmästä mallista ja ryhdyin tekemään vaarille kävelykenkiä. Ovatko nuo sitten kuitenkin enemmän mummun kokoa, jää nähtäväksi.

 

Sain kengät valmiiksi jo eilen kerhossa, mutta tänä aamuna sitten vielä parantelin niitä vuolemalla kärkeen kovikkeen jäätelötikusta, jolloin sain kärjen aavistuksen pyöreämmäksi kuin se olisi muuten.

Pohja on kivaa kohokuviollista kartonkia, jota sain Susannalta.

Vinkkejä kangaspuiden tekoon

Haa, vihdoinkin blogin sivut toimivat!

Laadin jo jonkin aikaa sitten ohjeistusta täikampakangaspuiden tekoon, mutta en ole saanut blogin sivut-systeemiä toimimaan ja uutta sivua näkymään, kunnes tänään ryhdyin laittamaan tuonne sivupalkin laatikoihin listaa aiemmista kirjoituksista, ja tadaa, yhtäkkiä myös linkki kangaspuiden sivulle ilmaantui blogiimme näkyviin. Ihmeellinen on internetin maailma!

Eli edellisen postauksen huivin teosta kiinnostuneet, klikatkaahan tästä tai tuosta sivupalkin sivut-listan linkistä. Toivottavasti ohjeestani on jotain apua tai ainakin iloa ja huvia. :) Kysymyksiä saa esittää vaikka tämän kirjoituksen kommenteissa tai sähköpostilla.

Kangaspuukokeilua

Minun on jo pitkään tehnyt mieli kokeilla kutomista nukkekotikoossa. Hankin syksyllä apteekista täikampoja, kun ajattelin niissä olevan riittävän tiheät piikit loimea varten. Farmaseutin ammattitaitoa osoitti loistavasti se, ettei hän lainkaan häkeltynyt kuullessaan minun etsivän kudontavälineitä ja haluavan siksi nähdä, miltä näyttää täikampa... ;) Varsinaiset kudontakokeilut ovat kuitenkin saaneet odottaa tähän saakka, mutta eilen sitten virittelin Venne-lankoja lankalaatikkoni kanteen kahden täikamman väliin, otin pitkän neulan sukkulaksi ja aloin kutoa paukuttaa (no, paukuttaa on kyllä hieman liioiteltu ilmaus...). Ja huivihan siitä syntyi.




Tähän on mummun mukava kääriytyä vaikkapa kirjaa lukiessa - huivi odottaa jo pormestarintuolin käsinojalla.




Äiti on kutonut kangaspuilla shaalin jos toisenkin ja tiesi siksi kertoa siitä yhtä ja toista, mm. sen, että tuollaista sidosta kutsutaan toimikkaaksi. Minulle kokeilu oli ihan ensimmäinen, mutta ihan kohtalaisen helposti tuo sujui kun hoksasi, missä järjestyksessä pitää mennä lankojen yli ja ali ja kuinka suunta vaihtuu. Reunoissa on kyllä vielä siistimisen varaa, mutta muuten olen ihan tyytyväinen.

Suunnitelmissa on kutoa tuolla tekniikalla ja sidoksella myös shaali mummulan sängyn päälle sekä kapea pöytäliina olohuoneen ruokapöytään, mutta sitä ennen minun täytyy vielä hieman jatkojalostaa kangaspuitani - nyt loimi löystyi aika lailla ja jouduin kiristelemään sitä yhdellä jos toisellakin virityksellä. Täikampojen leveys ei myöskään riitä shaaliin, joten jostain täytyisi vielä löytää tarpeeksi pitkiä mutta tiheitä ja ohutpiikkisiä kampoja (olen kiitollinen vinkeistä). Vaan eiköhän jatkoa seuraa ennemmin tai myöhemmin.

Mattokokeilua ja postin tuomaa

Voitin Marjatan talon arvonnassa kauniin liinan, jonka postipoika kiikutti laatikkoon tällä viikolla. Liinan nähtyäni aloin heti kehitellä mielessäni 50-lukulaista epäsäännöllisen muotoista sohvapöytää sen alle, mutta en millään keksinyt, mihin sellainen mummulassa mahtuisi. Sitten hoksasin, että kyllähän mummot pitävät useinkin liinoja ikään kuin pään alusena nojatuolissa, ja siinä tehtävässähän liina näyttikin tosi hyvältä. Kiitos Marjatta!




Jotain on syntynyt omistakin hyppysistä. Näin jossain nukkekotiblogissa maton, joka oli tehty bunkatekniikkaa soveltaen, eli ihan simppelisti liimattu villalankaa taustakankaalle. Näytti niin hyvältä, että piti itsekin kokeilla, ja ihan kelpo matto siitä syntyi. Sinä, jolta tämän idean sain, ilmoittauduhan niin saat mainetta ja kunniaa - en nyt millään löydä takaisin blogiisi! :)

EDIT: Nukkekotipäiväunia-blogistahan tuo idea tosiaan oli ja kunnia siitä kuuluu siis Jirpsille. Kiitos siitä, ja kiitos myös Lotelle joka osasi oikeaan osoitteeseen. :)




Äiti tätä systeemiä kokeili ensin mutta ei kuulemma tullut hyvä (minä en nähnyt lopputulosta joten en ota kantaa...). Minusta homma toimi ihan kivasti, kun pohjakangas oli tarpeeksi paksua ja teipattu tukevasti alustaan, liimaa tarpeeksi paljon ja lankoja ei yrittänyt saada kovin tiukalle vaan myttäsi vaan ne kynsillä kiinni edellisiin.

Tämä vihreäsävyinen matto saattaa vaikka päätyä mummulan makuuhuoneeseen tuon tuolin kaveriksi - nähtäväksi jää. Nätisti sopii Lotelta saamamme käsityövakkakin noiden kanssa. :)

Tuolipajan tuotantoa, osa 2

Ainon tuolipaja on jatkanut työtään ahkerasti nämä viimeiset lomapäivät. Tuloksena syntyi kaksi 30-luvun tyylistä pormestarintuolia, jotka sijoittuvat tulevaisuudessa mummulan kirjastoon.

 

Toisesta tuolista puuttuu materiaalinpuutteen vuoksi vielä jalat kokonaan, ja toisessakin on vain väliaikaiset Ikean syömäpuikosta sahatut irtoilevat palikat, mutta en malttanut olla näitä esittelemättä siitä huolimatta. Tänään onneksi löysin hyviä raketinkeppejä, joista pääsen jossain vaiheessa vuoleskelemaan pienet, kauniit ja yksinkertaiset, alaspäin hieman kapenevat jalat. Voinette kuvitella ne tuonne tuolien alle... ;)

Malli on omasta kynästä googlen kuvahaun perusteella. Tuolin runkoon käytin kapalevyä sekä parimillistä pahvia istuinosaan ja etulevyyn. Pehmusteet ovat ohutta superlonia ja verhoilu nahkaa. Käsinojat tein ohuen ohuesta vanerista, jonka taivutin muotoon ja värjäsin vesiliukoisella petsin tapaisella aineella (on muuten hyvä keksintö). Lisäksi käytin kahta eri väristä lankaa nyörien punontaan - meikäläisen runsaasta Venne-värivalikoimasta löytyi juuri sopiva yhdistelmä tähänkin.

Tässä vielä toinen kuva, jossa sivu ja takaosa näkyvät paremmin. Valokuvan näppäsi kekseliäs mieheni. :)

Tuolipajan tuotantoa

Marraskuussa ostimme Tukholman miniatyyrimessuilta Kotte Toys -tuoleja. Pakkauksissa on kaikki materiaali, mitä tuolin rakentamiseen tarvitsee, ja osat on sahattu siististi vesisuihkulla vanerista, joten kokoaminen on sinänsä helppo homma. Silti siinä meni yllättävän paljon aikaa, kun ensin liimasi, odotti rauhassa liimausten kuivumista, hioi, viilasi, öljysi, maalasi, punoi istuinta ja vuoli käsinojaa... vaan valmista tuli!

Kuvassa ensin mummulan kustavilaiseen huoneeseen sijoittuvat Bellman-pikkutuolit. Näistä olimme haaveilleet jo kauan, onhan meillä kotona vaarin peruja juuri samanlaisia.




Myyntipöydän äärellä oli vaikea pidätellä itseään, niin ihania tuoleja heillä oli myynnissä, ja niinpä mukaan tarttuikin suunniteltujen kahden tuolin lisäksi vähän muutakin... Oma suosikkini on Bruno Mathssonin Eva-nojatuoli, eli lisää designia mummulaan. Tämä tullee makuuhuoneeseen valkoisen nojatuolin sijaan.




Tässä tuolissa haastavinta oli saada käsinojat vuoltua oikeaan muotoon ja vieläpä toistensa peilikuviksi, mutta onnistui ihan kohtuullisesti. Samoin olen ylpeä siitä, että onnistuin liimaamaan osat toisiinsa niin siististi, ettei vaneriosien öljyäminen tuonut esiin yhtään valkoista liimasuttua!


Vielä yksi fiilistelykuva Loten tekemän lipaston kanssa...




... ja loppuun mainospala. Oma suosikkini maalauspuuhissa on ehdottomasti sivellin, jossa on litteä ja suippo kärki. Itse ostin aikoja sitten Starkilta tuollaisen punaisen korjauspensselin enkä sen koommin ole oikein muita käyttänytkään. Aivan loistava kombinaatio pikkutarkkuutta ja tasaista maalauspintaa!

Samoin tulkoon esitellyksi mieheltä synttärilahjaksi saamani lyhytteräinen vuolupuukko, jonka avulla käsinojista tuli mitä tuli. En ole mikään mestari puukon käytössä, mutta harjoitus tehnee siinäkin asiassa mestarin, ja nyt on ainakin kunnon puukko millä harjoitella. :) Tosin appeni eilen käydessään suunnitteli jo vieläkin paremmin käyttötarkoituksiini sopivan pikkuisen näverryspuukon, mutta sitä odotellessa treenaan tuolla... ;)




Kuvat eivät nyt ole parhaita mahdollisia, mutta vaihdan ne ehkä huomenna jos ehdin kuvata auringonvalossa, kun nyt kerran sitäkin herkkua on viime päivinä saatu. :)

Kylläpä kesti!

Sain vihdoin ja viimein lähetetyksi Marjalle palkinnon, jonka tekeminen vaatikin harvinaisen pitkäaikaista luomistyötä :) Olin luvannut tilkkutyynyjä ja sain päähäni, että haluan tehdä sellaiset, joita a) en ole itse ennen tehnyt, b) en ole nähnyt muiden blogeissa ja c) ovat mielestäni Marjan Villa Ikuisuusprojektiin  sopivat. Tutkin kaikenlaisia käsityölehtiä ja -kirjoja, mutta oikeaa ei vain osunut kohdalle. Lopulta pengottuani käsityökaappini viimeisimmätkin nurkat löysin lehden Uudet Käsityöt 4/2000, jossa näin tämän tulppaanimallin - ja siinä se oli!

Olen tehnyt nämä paperimallin avulla, kuten ohjeessa neuvottiin. Ensimmäisen kerran luin tästä tekniikasta Minrin blogista, jossa on hyvä ohjekin. Ihastuin tähän työtapaan, sillä se on kätevä tapa saada siistiä jälkeä.

Lähetin Marjalle myös kimpun tulppaaneja - vaaleanpunaisia, Villa Ikuisuusprojektiin sopivia :)



Huomasin Marjan blogista, että tyynyt olivat löytäneet paikan mummun sängyltä ja näyttävät siihen varsin sopivilta. Kiva juttu :)

Keittiöremontti edistyy

Uuden vuoden postaustulitus jatkuu... ja mihin aikaan yöstä jälleen kerran...

Tänään tartuimme viimein härkää sarvista ja rupesimme väsäämään mummulan keittiöön kaappeja. Vaarin tekemä kalusto on niin pirteän keltainen, että vähän hirvitti, kuinka koskaan onnistumme tekemään sen kanssa yhteen sopivia kalusteita, mutta kuinka ollakaan: Tiimarin keltainen akryylimaali oli juuri oikeaa sävyä, joten homma sujui kuin tanssi. No, ainakin värin puolesta - maali oli kyllä aika kokkareista ja vaneri vänkyrää joka suuntaan, mutta vaikeuksien kautta saatiin tällä kertaa ainakin erävoitto. :)

Uutta ovat siis takaseinän yläkaapisto, pieni sininen naulakkohylly sekä tiskipöytä, keittiöjakkarakin sai väriä pintaansa. Sulkapallolamppua kokeiltiin tällä kertaa keittiöön - ihan mukavasti sopii sinnekin.

 

Ihan valmista ei tullut, kun tiskipöydän päälliseen ei täällä ollut kaikkia tarvikkeita, mutta lankut ajavat toistaiseksi asian.

 

Kaappien täytteet ja muut ihanuudet on keräilty matkan varrella. Olipa lystiä saada ne viimein esille. :)

 

Nämä Jatan herkulliset kirsikkapullat ovat uusi hankinta.

 

Vielä tänne on tulossa ainakin jääkaappi nurkkaan, pallolamppu hellan yläpuolelle, kaakelointi ja hana, verho ikkunaan ja lisää mattoja sekä hellan ja tiskipöydän yläpuolelle ainakin maustehylly, ehkä enemmänkin.

Edellisen postauksen Picasa-kansiosta löytyvät muuten nyt myös nämä kuvat, ja toivottavasti myös hieman paremman värisenä. Kuvat tuntuvat muuttuvan Vuodatuksessa jotenkin kumman harmaiksi. :/

Our kitchen is one step closer to being ready. You can find these pictures and a lot more also in our Picasa folder - have a look around grandma's and grandpa's house as it looks like today.

Valokuvia Picasassa

Olen laitellut valokuviamme myös Picasan albumeihin nähtäville. Toistaiseksi sieltä löytyy vain wieniläiskahvilani sekä joulukalenterivaihtomme kuvat, mutta lisää kuvia on luvassa ajan kanssa niin Aukustilasta, mummulasta, itse tehdyistä miniatyyreistä kuin mahdollisista muistakin miniprojekteista. Linkki on sivupalkissa - käykäähän kurkistamassa!

Joulunpyhien ajanvietettä

Joulun aikaan käsistäni ei ole syntynyt mitään valmista minitavaraa, mutta ei täällä olla toimettomana istuttu. Työn alla vain on sen verran suurisuuntainen mattoprojekti, että vaikka aloittelin syyskuussa, valmista voi odottaa todennäköisesti aikaisintaan ensi kesänä, sillä lukuisista joulun pyhinä ja viime viikonloppuna uhratuista tunneista huolimatta valmiina on vasta noin neljäsosa. Mieli palaa kuitenkin halusta päästä esittelemään edes pieni vilaus siitä neljäsosasta, joten olkaatten hyvät ja kurkistakaa. ;)




Valmiin maton koko tulee olemaan siinä 16 x 23 cm, joten tulitikun päästä voinee päätellä, että muutama puolipisto tarvitaan vielä...


Tänään pistin pystyyn tuolipajan. Parit tuolinselkämykset on keitelty ja laitettu taipumaan muotoonsa, toisen tuolin puuosat hiottu ja liimattu kokoon, ja seuraavaksi pitäisi selvittää, minkä malliset käsinojat on Bruno Mathssonin Eva-nojatuolissa sekä laatia kaavat pormestarintuoliin. Saa nähdä koska tulee valmista, mutta onhan tässä viikonloppu ja vielä alkuviikkokin aikaa puuhata yhtä ja toista, ja ainakin intoa piisaa. :)

Muita mummulan uusia juttuja

Joulun aikaan olemme tehneet ja saaneet yhtä ja toista, jota ei vielä ole täällä blogissa esiteltykään. Kuvasimme mummulaa tänään joulukalenteritavaroilla ja muilla uusilla ihanuuksilla sisustettuna. Kuvaamisessa iso apu oli Parolan Asema -nimisestä ihanasta blogista löytynyt niksi epäsuoran salaman käytöstä. Vielä kun opettelee säätämään salaman voimakkuuden sopivaksi riippuen siitä, heijastuuko salama nukkekodin huoneen katosta vai isosta 1:1-katosta, niin kuvistahan tulee kerrassaan priimaa - ensikertalaiselle pieni epätasaisuus sallittakoon.

Osassa kuvista piilottelee vanha kunnon 16 mm halkaisijaltaan oleva kymmenpenninen, jotta mittakaavasta saisivat jotain käsitystä myös nukkekoteiluun vähemmän perehtyneet vierailijamme. Sen voi bongata esimerkiksi tuosta alapuolella olevasta kuvasta sohvapöydän kulmalta.

Tässä kuvassa uutta ja aiemmin esittelemätöntä on Jatan tekemä ihana jätskitikku Martti-pojan kädessä. Muitakin ruokia Jatan paketissa oli, mutta koska jouluruokasesonki alkaa olla ohi, niin niihin pääsette tutustumaan myöhemmin.

 

Uuden vuoden herkkupöytään tein tänään pikkupullia ja mantelipikkuleipiä. Nukkiksen manteleina toimivat hyvin seesaminsiemenet. Mehupullo on peräisin minikerhon pikkujouluvaihdosta, appelsiinikulho on saatu Pialta.

 

Makuuhuoneessa on joulukalenteritavaroiden lisäksi uudenuutukainen kukkapöytä. Tein sen paperipäällysteisestä rautalangasta, puuvillalangasta ja lasimosaiikista.

 

Makuuhuoneen seinällä on nukkekotinäyttelyidemme järjestäjältä Ailalta saatu fransupitsinen pellavainen seinävaate. Uutta on myös kattolamppu - keksitte varmaan helpostikin mistä varjostin on tehty.

 

Kirjastossa on uuden maton lisäksi myös uusia kasveja ja huonekaluja, kun innostuin kasaamaan aiemmin hankkimiani kittejä. Kirjakaruselli ja kukkapylväs ovat Doloreksen Krizzeltä, kasvikitit on tilattu Templewood Miniatures -nimisestä nettikaupasta. En voinut vastustaa kiusausta laittaa tuohon kirjakaruselliin noita pikkuisia naulanpäitä, ne kun ovat se piste i:n päällä.

 

Tämän päivän hupsutuksia on myös pikkuinen tulitikkuaski, joka aukeaa ja siellä on sisällä sisalnarusta tehtyjä tulitikkuja. Kuvaaminen oli aika mahdoton homma, mutta kuvitelkaa loput. :D

 

Picasa-albumeissamme pääsee jälleen kurkkimaan mummulan huoneisiin enemmänkin, sisään pääsee tästä. Onnistuttekohan bongaamaan vaarin työpöydän alta viimeisen uusimmista löydöistämme, ompelukaupasta löytyneen paperikorin... ;)

Muistakaahan vierailunne jälkeen muuten myös osallistua arvontaan tuossa paria postausta alempana.

Valmista tuli muustakin kuin vanhasta vuodesta. :)

Oikein onnellista uutta vuotta 2010 kaikille blogimme vierailijoille!

Minun vuoteni alkoi hyvin, sain nimittäin syyskuussa 2008 aloitetun mattoni viimeinkin valmiiksi ja paikoilleen kirjastoon. Sitä tehtiin ahkerasti jo viime joululomalla, mutta kyllä niissä yli 40 000 pistossa tehtävää riitti täksikin lomaksi, ja vielä pikkuisen jäi uudelle vuosikymmenellekin. Vaan nyt se on siinä. :D

 

Maton malli on itse suunnittelemani meillä kotona olevan ison maton pohjalta. Alkuperäinen on sävyiltään syvempi ja tummempi, mutta kyllä tämän samaksi tunnistaa. Tiheys tuossa on 11 lankaa sentillä (olisko se sitten 27-count), pistoina käytetty puolipistoja ja lankana, kuinka ollakaan, Venne Colcotonia jälleen kerran.

Olen tosi tyytyväinen mattoon, se sopii mainiosti kirjastoomme ja raikastaa kivasti muuten kovin tummasävyistä huonetta.

 

Muutakin uutta on lomalla syntynyt, olen muun muassa kasannut yllä olevassa kuvassakin näkyviä huonekalu- ja kasvikittejä sekä rakennellut lampun ja kukkapöydän makuuhuoneeseen. Lisää kuvia on siis luvassa piakkoin.

 

Happy New Year to everyone! My year started with finishing a carpet I've been working on since September 2008. The pattern is designed by myself and based on 1:1-sized carpet we have at home. It's made on 27-count linen with Venne Colcoton yarn and needed more than 40 000 stitches. Looks quite nice in our dollhouse library - I'm happy. :)