Tausta

torstai 30. lokakuuta 2008

Tikapuuhermoilua



Mummulassa tarvitaan tikkaraa (tämä on meidän perheen käyttämä sana keittiöjakkarasta, alunperin nuorimmaisen kehittämä sana esineelle, jonka nimeä hän ei vielä tiennyt). Tein ensimmäisen version omasta päästä ja siinä kävi niin kuin sadussa: ei siitä tikkaraa tullutkaan, tulipa vaarille maalaus- ja tapetointitikkaat. No, niillähän on paljon käyttöä nyt mummulan rakennusvaiheessa, joten vahinko kääntyikin voitoksi :) Valitettavasti tikkaat ovat tosi huterat ja vinot, eivätkä siten erityisen turvalliset, mutta ehkäpä vaari osaa olla varovainen ;). (Näkyy kyllä naapuriin asti, että kyse on poropeukalon tekemästä prototyypistä, vaari itse ei olisi koskaan tehnyt noin kehnoja tikkaita.)

Armastus on tehnyt puutöitä vähän enemmänkin, joten hän osasi heti nähdä, mikä oli mennyt pieleen, ja esitti parannusehdotuksia. Varsinainen tikkara onnistui sitten jo paremmin,vaikka ei vieläkään täysin. (Seuraavasta tulee sitten TOSI HIENO - odottakaapas vain :D! Tiedän jo, mitä pitää vielä parantaa.)



Maali on vielä päättämättä ja saa ollakin niin kauan, että saadaan mummulan keittiö valmiimmaksi. Täytyyhän tikkaran maalin sopia koko keittiön värimaailmaan ;) "Tapetointitikkaat" tulevat ilmeisesti vinttikomeroon, josta on muutenkin tulossa paikka kaikenlaisille harjoitelmille ja epäonnistuneille kyhäyksille...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti