Ryijykokeilua

Kokeilin ryijytekniikkaa pieneen tyynyyn. Kuviossa inspiraation lähteenä toimi Eliel Saarisen suunnittelema Ruusu-ryijy (tai ehkä pikemminkin mielikuva siitä...). Kankaana käytin kanavakangasta, jossa 11 lankaa/cm, ja lankana Venne Colcotonin 20/2-puuvillalankaa. Toimii ihan hyvin tässäkin.



Ihan kivaa puuhaa oli, ja nyt pääsee jatkojalostamaan ideoita kun on ensimmäinen kokeilu tehty ja tuntuma siitä, miten homma toimii. Seuraavaksi voi sitten ottaa työn alle ryijyt ja karvalankamatot... ;)


EDIT:

Koska kommenteista päätellen monen mieli tekisi kokeilla ryijyntekoa, mutta taitoa tai uskallusta puuttuu, tässä erittäin lyhyen oppimäärän ohje ryijyn tekoon. Ei ole kovin vaikeaa.

Tarvitaan tarpeeksi tukevaa kangasta alustaksi (pellavainen kanavakangas toimi hyvin), 3-5 mm:n levyinen kaitale vaikkapa piirtoheitinkalvoa tai napakkaa kartonkia, jonka ympärille langat kierretään ommellessa (minä käytin paremman puutteessa sukkapuikkoa mutta litteä kaitale on ommellessa helpompi), pienet sakset joilla syntyneet lenkit saa leikattua auki, pieni kanavaneula ja lankaa (esim. DMC-kirjontalankaa tai tuota Venneä, itselläni lanka oli kaksinkerroin jolloin joka nukassa oli 4 lankaa).

Kannattaa edetä vasemmalta oikealla jolloin neula kulkee aina yhden langan ali oikealta vasemmalle (vasenkätisillä toisin päin). Joka toisella kerralla lanka kulkee piston jälkeen ylös, eli muodostaa "solmun", joka toisen piston jälkeen alas kiertäen sen muovikaitaleen. Kun rivi on valmis, irrotetaan kaitale, ja alaspäin syntyneet lenkit leikataan auki jolloin niistä syntyy nukka. Kaitaleen leveys luonnollisesti vaikuttaa siihen, kuinka pitkä nukka on, nukkarivien etäisyys (korkeussuunnassa) toisistaan ja nukassa olevien lankojen lukumäärä taas siihen, kuinka tiheä ryijystä tulee. Oikeissa 1:1-ryijyissä nukan pituus vaihtelee yleensä 3 ja 5 cm:n välillä, eli mineissä voi pyrkiä suunnilleen kymmenesosaan siitä.



Ja sitten vaan testaamaan! Toivottavasti tästä oli jotain apua - lopun oppii harjoittelemalla. Lisävinkkiä voi käydä katsomassa esimerkiksi Vuorelman sivulta.

Pikkujuttuja

Isompiakin minipuuhia olisi, mutta näistä asioista ei stressiä oteta. Siispä värkkäsin tänään vaarin kirjoituspöydälle kirjoitusvälineitä ja olohuoneen pöydälle tai kauppaan karamelleja.

Kynissä materiaaleina hammastikku, 0,5 mm:n lyijy, kullanvärinen metallilanka, akryylimaalit ja kultatussi. Idean lyijykynään sain Marian blogista, eli lyijy menee ihan oikeasti kynän sisällä. Kumin leikkelin 1:1-kokoisen lyijykynän päästä (ne eivät kuitenkaan koskaan pyyhi kunnolla joten joutavat hyvin minitouhuihin).




Karkeissa on materiaalina lasihelmet, päällä elmukelmua. Näissä loppui urheilullisuus siinä määrin kesken, että ihan pienten helmien sijaan tein nämä sellaisista vähän isommista n. 2-3 mm:n helmistä, mutta onhan maailmassa olemassa vähän isompia karkkejakin...

Viikonlopun hankintoja

Pääkaupunkiseudulla asumisessa on se hyvä puoli, että inspiraation iskiessä on lyhyt matka moniin nukkiskauppoihin. Perjantaina vierailin Hobby Pointissa ja lauantaina Minimaailmassa, ja saaliiksi sain vaikka mitä ihanaa ja tarpeellista tulevaan nukkemummulaan.

Kirjastoon ja olohuoneeseen kirjahyllyä, sarjapöytä, matto (siksi aikaa kun saan sellaisen itse tehtyä - saattaa mennä pari vuotta, joten jotain täytyy lattialla silläkin aikaa olla), kaapin päälle laiva ja maljakko ja vaarin kirjoituspöydälle sanakirja.




Puuvalmiita ja muuten tuunattavia juttuja vähän sinne tänne - osan sijoituspaikka ei vielä ole edes ihan selvillä, mutta saapa sitten itse käsitellä sopivalla sävyllä.




Keittiöön ihanat Bodo Hennigin piparinleivontavälineet (nuo muotit olivat vähän isompia kuin ne toiset monien ihastelemat Hobby Pointissa) ja saunalle pesusoikko sekä vanna (mummulassa oli oikeasti juuri tuollainen, ja siinä me pikkuveljen kanssa istuskeltiin aurinkoisina kesäpäivinä - vitsit siitä tuli kuuma auringonpaisteessa...).




Lisäksi mukaan tarttui yhtä sun toista muuta, mm. ovia, portaat, kirjahyllyn täytettä, tapetteja... mutta niistä enemmän sitten valmiilla sijoituspaikallaan. Ainakaan nyt ei ole materiaaleista pulaa. :)

Haamupäivittelyä

Ei meillä siis haamuja ole enkä sitä päivittele (hassu otsikko ;). Sen sijaan tarkoitin sitä, että blogilistan kautta tänne tulijat saattavat todeta, ettei tänne ensi silmäyksellä ole juuri uutta tullut, vaikka lista niin väittää. Tarkempi sivupalkin tiirailu kuitenkin paljastaa, että keräsin omaksi linkkilistakseen ulkomaisia ihania nettikauppoja ja gallerioita, ja myös mummulan huonesuunnitelmat ovat päivittyneet viime viikonlopun jäljiltä. Kurkatkaapa!

I'm also planning to write a couple of words in English in the future as a presentation of our project, because there seems to be occasional visitors from all over the world here (including e.g. Cairo and Qatar, so cool!). I'd like to welcome you all most warmly and hope that you enjoy your visit! Most of the texts will be in Finnish also in the future, but despite of that, I hope you find our photos entertaining and perhaps inspiring, too. Welcome back!

KIINNI JÄIT!

Koska luet
tätä tekstiä, niin se tarkoittaa, että sinun täytyy kommentoida meille
jotakin. Kommentoi ihan mitä itse haluat, kunhan vain teet sen. Laita
tämä teksti sitten omaan blogiisi ja nappaa kiinni kaikki blogiasi
lukevat. Ja kommentoida voi/saa/pitää/täytyy vaikkei omaa blogia
olisikaan! =) Minut nappasi kiinni Tuulia.

Sähköt saatiin Aukustilaankin

Nyt on Aukustilla sähkövalot ja muutenkin kämppää on taas tuunattu: on uusi puhelin, seinällä tuohikontti lehdille ja kirjoille, hammasharja kaapissa ja avaimet naulassa, vesikauha ämpärissä ja soppakauha hellan vieressä naulassa roikkumassa, ja löytyi vihdoin pesukommuuttiin sopiva emalivatikin. Aukusti on saanut myös kämppäkaverin mummun ja vaarin Piki-koirasta siksi aikaa, kun mummula on työn alla - suattaapa olla jonnii aekaa...


Ensin vähän yleisnäkymää Aukustilaan.




Piki on Hannan käsialaa ja aivan ilmetty oikea Piki (sellainen kuin mummulla ja vaarilla oli 1:1-elämässä joskus 50-60-luvulla).




Pyykkipojat vasussa jäivät Aukustilta jakkaralle.




Kaapissa on pesuvälineitä...




... ja kaapin vieressä naulassa roikkuvat avaimet.




Aukusti taitaa olla lähdössä Pikin kanssa ulos.




Ulkoa tultua on iltapalan aika...




... ennen kuin alkaa vähitellen hämärtää...








Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin - Aukustila alkaa olla sillä mallilla, että suuria muutoksia tuskin enää tulee, vaikka vielä puuttuvatkin suolapaketit ja kahvipurkit, vesikattila ja jotain muuta suhteellisen pientä. Seuraavana työn alle otetaan mummula, johon viikonloppuna pääsimme jo sovittelemaan kalusteita ja miettimään väliseinille ja ikkunoille paikkoja... kyllä tätä on odotettukin... :)

Isän Banckert

Olemme varmasti joskus maininneet, että meidän perheessämme pienoismalleja harrastavat meidän lisäksemme myös isäni ja minun mieheni. Isä on rakentanut Banckert-hinaajan pienoismallia tammikuusta saakka, ja tänä viikonloppuna oli vihdoin vesillelaskun aika. Laiva on Billing Boats'n mallistoa, mittakaava 1:50 ja koko aluksen pituus on 65 cm.







Seuraavissa kuvissa on tarkempia yksityiskohtia. Koko laivan kansirakennelma on itse tehty vanerista taivutteluja myöten, paloruiskut ja kaiteet sun muut pikkutavarat paketissa oli mukana maalaamattomina. Köysien pleissaukset on tehty 1 mm:n virkkuukoukulla vaarilta perityn mahtavan taitokirjan ohjeiden mukaan (sieltä löytyy ohje niihin kaipaamiini tuohivirsuihinkin), lippu on silkkiä ja maalattu silkkiväreillä.










Vielä muutama sisällä otettu kuva, joissa on ruman värinen tausta mutta laivan valaistus näkyy paremmin. Ajohyttiinkin saa valot, mutta ajaessa niitä ei tietystikään saa pitää päällä, ja silloin vihreä kompassivalo ei näy.






Laivan teko on vaatinut tunteja ja taas tunteja älyttömän tarkkaa työtä. Ei taitaisi syntyä minun käsistäni (enpä osaa laivantekoa edes kunnolla esitellä, vaikka olen monia työvaiheita nähnyt vierestä), mutta isältä löytyy tuota kärsivällisyyttä ja pitkäjännitteisyyttä.

Neulottu peitto

Olen neulonut viime viikkojen aikana lappuja yhden toisensa jälkeen, koulun syyskuun alussa alettua myös luennoilla, ja tänään sitten valmistui tämä. Sijoituspaikaksi kaavailen mahdollisesti tulevan mummulan kirjastohuonetta. Kova homma oli, mutta ihan kiva tuli.




Tänään on mennyt koko päivä maton mallikaaviota tehdessä, mutta valmista tuli, joten nyt pääsen pistelemään jahka saan kaavion tulostettua. Siinä sitä hommaa sitten onkin, 38 801 pistoa odottaa...