Minimarkkinoilla

Kävin tänään siipan kanssa Lahdessa Miniatyyrimarkkinoilla. Paljon oli väkeä ja ihania ostettavia! Lähti mukaan yhtä ja toista tarpeellista, kaunista ja/tai muuten ihan välttämätöntä ; D

Levitin ostokset heti kotiin päästyäni ihaltaviksi ja tunsin itseni hyvin onnelliseksi! (Miten voikin tulla ostamisesta niin onnelliseksi!) Tässä muillekin nähtäväksi:

Ensimmäiseksi löysin kauppaan hedelmälaatikoita. Siistejä ja sopivankokoisia laatikoita nyt aina kaupassa tarvitaan!

 

Nyt sai Aukusti astioita, kun niitä ei hänellä ole vielä ollutkaan! Keramiikka-astioita löytyi kahdeltakin myyjältä. Wooperin astiat (alempi kuva) oli yksi syy lähteä ajamaan 2½ tunnin matkaa Lahteen. Taidokkaita töitä molemmilla, kilisevätkin kuin oikeat posliiniastiat - ehkä siksi että ovat oikeita : o





Takana näkyy kattilasarja, jonka ostin Marialta. Mirkalta ostin seuraavan kuvan pikkutarkasti tehdyn pyyheliinanaulakon ja pesukommuutin (ovi on tarkoituksella auki ja yläosa nousee oikeasti). Nasun huipputaitavasti tehty pitsiliina on todellinen helmi, jota ei voinut jättää! Hieno, vihreä tyyny, jonka ostin kauppias Aukustin puusängyn päälle, on ostettu tuntemattomaksi jääneeltä myyjältä. Tyyny sopii sängyn päälle kuin nenä päähän! (Tarkistakaapa vain alempana olevasta kuvasta!)

 

Ruotsalaisilta myyjiltä ostin suomalaisen Kotilieden (!), tulitikkuaskin ja jenkkikassin. Nehän nyt ovat ihan välttämättömyyksiä 1950-60-luvun huushollissa!



Sitten löysin Larissan ja hänen huikean hienon kristallikruunun aihionsa! Larissan kristallikruunu on ollut ostoslistalla jo kauan. Kyllä nyt mummun ja vaarin kelpaa - kunhan nyt osaisin jatkaa tästä yhtä upeasti!



Tulihan se kauppias Aukustikin viimein kaupalle! Eikä tuonut muuta omaisuutta enää tullessaan kuin sen mikä mahtui jenkkikassiin. Taisi mahtua muuttotavarat pyörän päälle. Ei ainakaan näy muuta uutta kuin pari kattilaa, tyyny ja vähän astioita. Kauan on Aukusti ollut piilossa muiden nurkissa ennen kuin muutti tänään hellahuoneeseensa. Naiseläjästä en tiedä, onko taloudenhoitaja, kauppa-apulainen vai vaimo. Kovin on kuitenkin heittäytynyt taloksi hänkin kun on tuonut Kotilieden tullessaan. Aukustikin on kattamassa pöytää vaikka kahden tarpeisiin...



Marialta löytyi kauppias Aukusti (- onkohan ollutkin Marian kaupassa töissä viime ajat?) ja "naiseläjä". Ostin häneltä myös teräskattiloita, pensseleitä ja pienen poran. Kakkuvuoat olivat menneet  kaupaksi heti alkajaisiksi, joten täytyy käydä kesäretkellä Forssassa, että mummu saa kunnon kakkuvormun! Muutenkin Forssan reissu on tarpeen: haluaisin syventyä paremmin kaikkiin kaupan ihanuuksiin, joista nyt näin vain murto-osan.

Olipa kiva tavata ihan luonnossakin henkilöitä, joiden blogeja seurailen (=seurailemme) ja joilta olemme saaneet niin paljon tähän omaan nukkekotiprojektiimme! Tiedän että joukossa oli varmaan monta muutakin blogituttua. Pitäisi varmaan sopia, että pannaan ensi kerralla rintaan joku blogimerkki, että voisi tutustua ihan oikeastikin!