Tausta

maanantai 3. syyskuuta 2012

Inspiraatio iskee ja sormia syyhyttää...

Postilaatikkoon tipahti heinä-elokuun vaihteessa odotettu ihanuus, Marian uusi Nukkekoti Väinölän tapaan -kirja. Olen sitä nyt selaillut useampaan otteeseen ensimmäisen ahmaistun lukukerran jälkeen, ja ei voi kuin ihmetellä, miten sieltä löytää aina jotain uutta, mitä ei muistanut edellisellä lukukerralla huomanneensakaan. Ohjeissa piisaa niin, etten uskalla edes haaveilla samasta kuin Kurjenpolven Virpi, joka aikoo kokeilla jokaista. Meillä kuitenkin nököttää laatikossa Proxxonin kuviosaha, jolla ei ole vielä tehty kuin pieniä koesahauksia, joten kun joku kaunis päivä kaivan sen sieltä esiin, tiedän mistä aloitan harjoittelun:




... mistä jatkan seuraavaksi, vähän harjoitusta saatuani:




... ja mikä saa toimia sitten taidonnäytteenä:




Etenkään kuviosahaus, mutta puutyöt yleensäkään eivät ole niitä tämän harrastuksen osa-alueita, joissa kokisin olevani omimmillani, mutta eiköhän tämän kirjan avulla jotain synny ihan väkisinkin. Muitakin ihania puutöitä kirjasta löytyy roppakaupalla, muun muassa nämä tuoli ja pöytä, vanha pulpetti (mummulan vintille, tietysti) sekä kapiokirstu:








Kapiokirstun avulla yritetään myös vähän valottaa meille ei-niin-maalauksellisesti-lahjakkaille kuviomaalauksen saloja, ja saattaa jopa olla, että siitä jotain ymmärsinkin, ainakin tekee ihan eri tavalla mieli kokeilla. :) Työvaihekuvat tässä (kuten muissakin kirjan ohjeissa) ovat kerta kaikkiaan mahtavan perusteelliset - tarjolla oivallista saranointioppia myös muihin projekteihin.






Kirjasta löytyy heti alusta myös kattava luettelo puutöissä tarvittavista välineistä sekä toinen aukeamallinen opastusta muiden työvälineiden ja materiaalien saloihin. Oivallista tietoutta sekä nukkekotiharrastuksesta vasta haaveilevalle että vuosia jo harrastaneellekin.




Mikäli puutyöt eivät inspiroi (tai ennen kuin sille kuviosahalle löytyy paikka), ei silti tarvitse jäädä pyörittelemään peukaloitaan, sillä kirjasta löytyy ohje jos toinenkin mummulaa silmällä pitäen. Vaarin pimiöön täytyy ehdottomasti saada vanha laatikkokamera, eteisen naulakkoon nahkareppu, kahvipöytään herrasväen pikkuleipiä ja perunakellariin kappa.










Mummun keittiöön inspiroiduin tuon keskimmäisen kuvan nähtyäni värkkäämään samanlaisen jauholokerikon aitoon 50-luvun tyyliin...




... ja mummulan kirjastoon saa kirjan kannen liepeistä kasattua melko kokoelman Tammen Kultaista kirjastoa lasten ja varttuneempienkin iloksi.




Ei voi kuin jälleen kerran huokaista, että on meillä tässä kirja aivan omaa luokkaansa niin näyttävyydessään kuin monipuolisuudessaankin. Ja kukapa olisi ollut oikeampi henkilö kirjan tekijäksi kuin mahtavan monipuolinen ja tuottelias Maria, jonka upea Väinölä-blogi on tutustuttanut ainakin meidät alun perin tähän harrastukseen (taitaapa olla muutaman muunkin...). Suurkiitos suururakasta Suomen nukkekotiharrastuksen puolesta, ja tarttukaahan kanssaharrastajat äkkiä kiinni opukseen, kun niitä vielä saa!



P.S. Hauskaa oli myös bongata kirjan sivuilta pari omaa pikku tekelettä. :)



sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Kasvihuoneen antimia

Herra Mäyrän kasvihuoneen vihannespenkki taitaakin olla aika muhevaa multaa, kun siinä kasvaa viiniköynnöskin näin komeasti. Kitti on peräisin Templewood Miniatures -nettikaupasta ja on tullut hankittua jo kauan sitten, mutta nytpä vihdoin tuli valmista. :)




Ja nythän selvisi sekin, kuka on tipauttanut pelargonian lattialle...




Mikäs otus se täällä, silmät ristissä kirkkaasti valaistussa kasvihuoneessa?




Pikku pöllönen on Susannan käsialaa ja tuli minulle ennakkona vaihtokaupoista, joiden toisen osan voin toivottavasti esitellä teille ennemmin kuin myöhemmin... hiljaa hyvä tulee...

Heittäkäähän ilmoille nimiehdotuksia tuolle otukselle - herra Pöllö on vähän mielikuvituksetonta... ;)