Forssan markkinoilla

Olipa kiva käydä Forssassa markkinoilla! Päivän saldona mukaan tarttui yhtä sun toista tarviketta ja valmistakin nukkekotitavaraa. Lisäksi oli tosi kiva tutustua ihmisiin, joiden töitä täällä netissä ihailee: Marian kanssa ehdin vaihtaa kiireestä huolimatta muutaman sanasen, ihailla Hannan äidille tekemää lehmää, nähdä Lotte ja Loten ihanat työt ihan oikeassa elämässä, ja paljon muuta.

Marisaan ja Eijaan ehdin tutustua paremminkin, kun heidän kyydissään pääsin markkinoille, ja meillä on jo suunnitelmia nukkisnäpertelyistä yhdessä. Ja pitipä minun lähteä Forssaan asti tutustuakseni naapuriini (meillä on usein aamuisin yhteinen bussimatka) sekä tavatakseni sukulaistani, jonka nukkekotiharrastuksesta itse en tiennytkään, äiti kuulemma kylläkin.


Tällaisia tuliaisia toin kotiin:

Lotelta valkoisen tuolin, säilykkeitä ja ihanan kanelintuoksuisen pellillisen korvapuusteja.




Marialta pesupöydän ja radion.




Wooperilta muutaman kukkaruukun sekä pienen maitokannun.




Doloreksesta 0.8 mm:n neulepuikkoja, 0.4 mm:n virkkuukoukku, lankoja, tekovettä ja kaupan päälle muutaman vehkan tai kallan tulevan viherhuoneeni kukkapenkkiin.




Forssan Kankaisesta pienikuvioisia kankaita (sekä loistavia ideoita kaupan päälle), ja koivuviilua muistaakseni Pienestä nukkekotikaupasta.



Kiitos teille kaikille, oli tosi kiva päivä!

Tilkkupeitto ja kesäkukkia

Aukusti on saanut uuden tilkkupeiton, jonka äiti on tehnyt tosi taitavasti hirsimökkitekniikkaa käyttäen, sekä tyynyn, josta toinen puoli on kukkakuvioista, toinen tilkkuja. Väreiltään ne sopivat hellahuoneeseen kuin nenä päähän. Minä puolestaan sisustin Aukustin hellahuonetta vihdoinkin alkaneiden kesäsäiden  kunniaksi kesäkukilla: oja- ja siankärsämöillä, lemmikeillä, ja mitä nuo kahdenlaiset pienet valkoiset lienevätkään. Hetken ilo nukkekodissa, mutta kauniita kuvia niistä sai.

Signeeraus

Vietin perjantai-iltaa laatimalla signeerauksen valokuviamme varten - kiitos Sirpalle vinkistä. Vielä niitä ei näissä Vuodatuksen pienissä valokuvissa näy, mutta linkin takana olevissa isommissa kuvissa kylläkin.

Vaan meinaa kyllä ihan tyystin mennä hermot, kun kuvankäsittelyohjelma on niin äärettömän nirppanokka, että suostuu tallentamaan kuvia vain noin joka viidennellä yrityksellä tai vieläkin harvemmin. Vielä en ole keksinyt, mikä mättää - välillä auttaa lyhyempi tiedostonimi, välillä ei sekään. Kaikkea on kyllä kokeiltu paitsi koneen buuttaamista.

Jatkossa ajatus olisi, että nimikirjaimet tulisivat kaikkiin kuviin. En ole kyllä lainkaan varma, että hommasta tulee mitään, jos kone jatkaa temppuiluaan tähän malliin. Kyseistä kuvankäsittelyohjelmaa runsaasti käyttänyt koti-atk-tukenikin lähti kahdeksi viikoksi reissuun. Toistaiseksi on siis pakko myöntää kirvelevä tappio koneelle, ihan kuusi-nolla meni, mutta uusi erä seuraa taatusti...

Leipäkori

Äiti on saanut sukulaisiltamme lahjaksi hienon tuohesta punotun leipäkorin. Minun piti tietenkin yrittää tehdä Aukustille samanlainen. Alkuun meinasin tyystin tuskastua työn toisesta päästä tippuileviin suikaleisiin, mutta kun keksin käyttää klemmareita pitämään niitä paikoillaan, homma alkoi sujua.

Mallikappale ja miniversio rinnakkain.




Mini on tehty maalarinteipillä vahvistetusta paperista, joka on maalattu akryylimaaleilla sopivan sävyiseksi.

Viikonlopun kuvakavalkadi

Aukustin pieni kammari koki viikonloppuna huomattavia parannuksia. Kehystimme seinälle valokuvia Aukustin Kanadan vuosilta sekä Kanadan kartan muistin virkistämiseksi, tein kattiloille hyllyn ja sen alapuolelle ripustustangon, renginkaappiinkin tuli hylly ja sen viereen Aukusti sai pyyheliinatelineen pyyhkeineen. Sängyssäkin on nyt vuodevaatteet.

(Kuvista on totuttuun tapaan linkit suurempiin.)




Valokuvat on suvun omista valokuvista tulostettu.










Pyyheliinapeitteen kuva on kopioitu mummun tekemästä kirjaillusta 1:1 pyyheliinapeitteestä.











Koska kello on noin sata miljoonaa ja huomenna on työpäivä, korvatkoon kuvien määrä tekstitkin. Kirjoittelen sitten huomenna tarkempia detaljeja tekeleistämme, jos haluatte tietää. Sen kuitenkin muistan mainita, että olen ihan itse virkannut Aukustin lakanoiden ja tyynyliinan pitsit sekä tehnyt muurahaisenpolkukirjonnat ja nimikoinnit. Selittää suurelta osin tämän blogissa pitkään vallinneen hiljaisuuden, etenkin kun työtkin alkoivat kaksi viikkoa sitten...